Sipoon kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen päivitys

Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö pyytää tarjousta Sipoon kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen päivityksen laatimiseksi tämän tarjouspyynnön mukaisesti. HANKINNAN KOHDE JA TAVOITE Hankinnan kohteena on Sipoon yleiskaavan päivityksen (yleiskaavatunnus G28) tueksi laadittavan kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen päivitys. Kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen tulee sisältää yleiskaavatyön pohjaksi ja yleiskaavan vaikutusarvioinnin tueksi selvitys niistä Sipoon kunnan alueella sijaitsevista kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön arvoista, jotka voidaan katsoa merkityksellisiksi yleiskaavan laadinnassa. Selvityksessä tulee esittää mm. perustellusti rakentamisen ulkopuolelle mahdollisesti jätettävät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet ja kohteet sekä suunnittelussa huomioitavat arvot. Työssä painotetaan selvityksen tulosten soveltuvuutta yleiskaavan laadinnassa ja vaikutusten arvioimisessa. Selvitys tulee myös kunnan asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan käyttöön. Tällä hankinnalla tullaan valitsemaan yksi toimittaja tässä tarjouspyynnössä kuvatun tehtävän suorittajaksi. TAUSTA Sipoon kunnan alueella on kuusi valtakunnallisesti merkittäväksi arvioitua rakennettua kulttuuriympäristöä, eli RKY-kohdetta. Näihin lukeutuvat Hindsbyn kylä, Löparön kartano, Nikkilän sairaala-alue, Sibbesborgin keskiaikainen linnasaari ja Sipoon Jokilaakson viljelymaisema, Sipoon kirkot ja pitäjänkeskus sekä Suuri Rantatie. Sipoosta on tunnistettu kahdeksan maakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä. Kohteet ovat Eestiluoto, Helsingin höyrylaivareittien kesähuvila-asutus – Sipoon saaristo, Kalkkirannan teollisuusalue, Kaunissaaren virkistysalue, Löparön kulttuurimaisema, Meriväylien rakennusperintö – Gråskär ja Tallörn, Nikkilän sairaala-alue ja Sipoon Jokilaakson kulttuurimaisema. Sipoosta ei ole tunnistettu valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioituja maisema-alueita (VAMA-alueet). Sipoossa on kolme rakennusperintölailla suojeltua rakennusta. Asemakaavalla suojeltuja rakennuksia Sipoossa on noin 69 kappaletta. Sipoon aiemman kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvityksen rakennustiedot on syötetty kohdekorteiksi Porvoon museon infoportaaliin (MIP). Infoportaalissa 920 inventoitua sipoolaisrakennusta, joiden arvo on arvioitu seuraavasti: 416 paikallinen, 232 seudullinen, 64 maisemallinen, 35 historiallinen, 34 valtakunnallinen. Kaikkien kohteiden arvoluokkaa ei ole määritelty. Sipoon yleiskaava 2050 on tätä tarjouspyyntöä laadittaessa vaiheessa, jossa yleiskaavaa varten on koottu kolmesta vaihtoehtoisesta rakennemallista rakennemallisynteesi, jonka pohjalta ryhdytään alkuvuodesta 2024 laatimaan yleiskaavaluonnosta. Uusi asuinrakentaminen keskittyy rakennemallissa kolmeen "monimuotoisten toimintojen taajamaan": Nikkilään, Söderkullaan ja Talmaan. Taajamat tiivistyvät ja laajentuvat. Lisäksi rakennemallissa on seitsemän elävä kyläverkosto -merkintää: Boxissa, Etelä- ja Pohjois-Paippisissa, Linnanpellossa, Majvikissa, Myyraksessa ja Träskbyssa. Näiden alueiden osalta kehittäminen on luonteeltaan olemassa olevien kylien tiivistämistä ja laajentamista. Teollisten elinkeinojen kehittämisen painopistealueita rakennemallissa on yhdeksän kappaletta. Kyse on pääasiassa jo olemassa olevien ja säilyvien toimitila-alueiden kehittämisestä sekä niiden laajentamisesta. Monet kyseisistä toimitila-alueista on tienvarsisijainneissa. Muu rakennetun ympäristön virkistyskohde -merkintöjä on rakennemallissa kaksi: jo olemassa olevat Talma Ski ja Golf Talma. Kehitettäviä vesistöyhteyksiä on rakennemallissa merkitty Sipoonjoelle, rannikon myötäisesti sekä rannikolta kohti saaristoa. Tarkoituksena on parantaa Sipoonjoen ja saariston virkistyskäyttöä. Satama-alueita ja vesistövirkistyksen/ -palveluiden painopistealueita on rakennemallissa neljä kappaletta. Teollista Kalkkirantaa lukuun ottamatta kyse on pienveneilyyn, virkistykseen ja palvelutarjontaan suuntautuneista satamista.

TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Tehtävänä on päivittää v. 2006 laadittu Sipoon kulttuuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys (liite 9). Vanhaa selvitystä ja sen paikkatietoaineistoa, ilmakuvia sekä Porvoon museon infoportaalia (MIP) voi hyödyntää pohjana uuden selvityksen laadinnassa. Vanhan selvityksen sisältöön tulee suhtautua kriittisesti, ja siinä on todettu virheitä. Kaikkien rakennusten osalta ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia; näiden osalta riittää lähinnä tilanteen toteaminen. Selvitykseen tulee sisältyä tiivistelmät, selvitystyön sisällön, menetelmien ja toteutuksen esittely, aiempien inventointien, selvitysten ja suojelukohteiden esittely, Sipoon rakennetun kulttuuriperinnön esittely, Sipoon rakennetun kulttuuriperinnön ja -maiseman vaalittavien ominaispiirteiden ja arvojen esittely ja suojelusuositukset, herkkyystarkastelu suosituksineen, yhteenveto, lähdeluettelo sekä liitteeksi luettelot rakennetun kulttuuriympäristön arvokkaista aluekokonaisuuksista ja kohteista. Herkkyystarkastelussa kuvataan alueiden kehittämispotentiaali, haavoittuvuudet ja muutoksensietokyky. Osiossa täsmennetään, minne uutta rakentamista tulisi kulttuuriympäristöjen säilyttämisen ja suojelemisen näkökulmasta ohjata. Selvityksen kohdeluettelo laaditaan kattavuudeltaan ja tarkkuudeltaan vähintään aiempaa selvitystä vastaavana. Kohdekorteissa tulee olla valokuva ja perustiedot jokaisesta arvotetusta rakennuksesta. Selvitykseen sisältyy kenttätyötä, josta konsultti sopii kiinteistönomistajien kanssa. Kohteet inventoidaan ja arvotetaan paikan päällä ulkotilojen osalta. Kohdekortteja on mahdollista päivittää suoraan kentällä MIP-tietokantaan. Kohteiden arvotuksen tulee olla havainnollinen: arvokkaimpien kohteiden vaivattomasti erotettavissa. Lisäselvitystarvetta on modernin rakennuskannan osalta. Selvitysalue on Sipoon kunnan alue. Östersundom on siirtynyt Helsingille v. 2009, eikä selvityksen tietoja päivitetä ko. alueen osalta. Selvityksessä ei käsitellä v. 1979 jälkeen valmistuneita rakennuksia. Muinaisjäännöskohteita ei erikseen selvitetä, mutta niiden tilanne tulee päivittää kadonneiden kohteiden osalta ja olemassaolo huomioida herkkyystarkastelussa. RAPORTOINTI Raportoinnissa painotetaan tulosten esittämisen selkeyttä, havainnollisuutta ja ymmärrettävyyttä sekä kelpoisuutta yleiskaavatyön pohjaksi. Kulttuuriympäristön arvot raportoidaan siten, että myös yleiskaavatyön osallisilla on mahdollisuus arvioida arvojen merkittävyyttä. Työn lopputuloksena on yksi aihealueittain jaoteltu raportti. Valmis aineisto toimitetaan sähköisessä muodossa seuraavasti: - Selvityksen tekstiosio suomenkielisenä painokelpoisena saavutettavana pdf-tiedostona. - Kohdeluettelo tietokantapohjaisena (MIP), mutta siitä tulee olla selvityksen lopussa perustiedot ja arvotuksen sisältävä taulukkomuotoinen luettelo ilman valokuvia. - Selvityksestä laaditut suomen- ja ruotsinkieliset tiivistelmät Ms Office -yhteensopivana tekstitiedostona (tiivistelmiä käytetään yleiskaavaselostuksessa). Tiivistelmät lisätään myös raportin alkuun. - Selvityksessä käytetyt kuvat erillisinä jpg-kuvatiedostoina. - Selvityksessä käytetyt kartat ja muu havainnemateriaali painokelpoisina pdf-tiedostoina. - Kohdetiedot ja valokuvat Porvoon museon infoportaaliin. - Paikkatieto- ja dwg-aineistot ETRS-GK25 (EPSG:3879) -koordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Paikkatietoaineistot shapefile-muodossa ominaisuustietoineen. Toimitettavasta aineistosta raportti julkaistaan kunnan verkkosivuilla ja kohdekortit MIP-tietokannassa. Muuta toimitettua materiaalia käytetään yleiskaavatyössä. Mikäli jotakin muuta materiaalia julkaistaan myöhemmin osana kaavamateriaalia, merkitään lähde- ja tekijätiedot kuvan tai kartan yhteyteen. TAUSTA-AINEISTO Sipoon kunta toimittaa valittavan konsultin käyttöön yleiskaavoitusta pohjustavan rakennemallin. Sipoossa aiemmin tehdyt kulttuuriympäristöselvitykset (liite 8) ovat pyydettäessä saatavilla. Ks. myös Lisätiedot-kohta.

AIKATAULU Työ voidaan aloittaa välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ja sen toivotaan valmistuvan 15.9.2024 mennessä. TOIMINTATAVAT Tilaajan ja konsultin väliset yhteistyöpalaverit järjestetään ensisijaisesti etäyhteyksillä (Teams) tai hybridinä, kolmena kokouksena. Työtä ohjaa ohjausryhmä. Työhön valittava konsultti lähettää kokouskutsut ja kirjoittaa niistä muistiot.