Rakennusten kuntotutkimusten puitejärjestely 2026-2027 (1+1)

Rakennusten rakenteelliset kuntotutkimukset. Suurin osa teetettävistä kuntotutkimuksista on kosteus- ja sisäilmateknisiä kuntotutkimuksia sekä asbesti- ja haitta-ainetutkimuksia. Myös mm. betonirakenteiden ja julkisivujen kuntotutkimuksia saatetaan tarvita. Kosteus- ja sisäilmateknisten kuntotutkimusten tulee olla ympäristöministeriön Ympäristöoppaan 2016 ”Rakennuksen kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus” mukaisia. Vähintään yhdellä tutkimuksen tekijällä tulee olla voimassaoleva rakennusterveysasiantuntijan (RTA) pätevyys. Asbesti- ja haitta-ainetutkimuksissa vähintään yhdellä tutkimuksen tekijällä tulee olla voimassa oleva asbesti- ja haitta-aineasiantuntijan sertifikaatti. Myös muut kuntotutkimukset tulee tehdä ko. alan voimassa olevien tutkimusohjeiden mukaisesti. Laboratorioanalyyseissä analysoivan laboratorion tulee olla FINAS-akkreditoitu kyseiselle analyysimenetelmälle. Keravalla sisäilma- ja kosteustekniset kuntotutkimusraportit laitetaan kaupungin internet-sivuille. Tästä syystä varsinaisen tutkimusraportin lisäksi toimitetaan erillinen julkinen tutkimusraportti, jonka tulee olla tietosuojalainsäädännön mukainen. Julkisessa tutkimusraportissa ei saa olla allekirjoituksia, ei myöskään raportin liitteinä olevien tutkimuslaboratorioiden tutkimusselosteissa. Julkisesta raportista ei saa olla pääteltävissä esim. sisäilmaoireilijoiden henkilöyttä. Julkisen tutkimusraportin tulee täyttää myös saavutettavuusvaatimukset (Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019). Lisätietoa saavutettavuudesta löytyy mm. verkkosivulta www.saavutettavuusvaatimukset.fi. Raportin valmistumisen jälkeen tehdään yhteistyössä tilaajan kanssa olosuhdearviointi Työterveyslaitoksen Sisäilmastoselvitys ja olosuhdearviointi -ohjeen (2023) kohdan 7 ”Olosuhdearviointi” mukaisesti. Tarjoaja tekee tästä erillisen kirjallisen dokumentin. Olosuhdearviointia ei siis sisällytetä kuntotutkimusraporttiin. Tarvittavien telineiden ja nostimien tulee sisältyä toimeksiantoon. Rakenteellisissa kuntotutkimuksissa voidaan tarvita rakenteiden kunnon ja jäljellä olevan käyttöiän selvittämisen lisäksi PTS-ehdotukset kustannusarvioineen.

Rakennusten LVIA-järjestelmien kuntotutkimukset. LVIAJ-kuntotutkimusten tulee olla ”Ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien ja laitteiden kuntotutkimusmenettely (IV-kuntotutkimus: ohjeet ja raporttimallit” (Suomen LVI-liitto SuLVI ry, 2016) ja ”LVV-kuntotutkimusopas 2013 – Opas lämmitys-, vesi- ja viemäriverkostojen kuntotutkimuksiin” (Suomen LVI-liitto SuLVI ry, 2013) mukaisia. IVKT:n perusosassa tärkeää on erityisesti puhtauden arviointi. Perusosan lisäksi kuntotutkimuksiin kuuluu aina: - Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden tarkastaminen, - Tarkastus, onko IV-koneissa tai kanavissa mineraalivillakuitulähteitä - Tarkastus, onko IV-koneiden suodattimissa ohivirtauksia - Ilmamäärämittauksia jokaisen iv-koneen palvelualueelta riittävän laajasti, jotta saadaan yleiskuva kohteen ilmamääristä Yksityiskohtaisia järjestelmiä, laitteita ja komponentteja koskevia ilmanvaihtokuntotutkimuksia toteutetaan kohteissa tarpeen mukaan. LVV-kuntotutkimuksissa lämmitys- vesijohto- ja viemäriverkoston sekä salaojien ja sadevesijärjestelmien kuvaukset tulee suorittaa niin laajasti kuin kuvausteknisesti on mahdollista. LVIA-järjestelmien kuntotutkimuksissa voidaan tarvita järjestelmien kunnon ja jäljellä olevan käyttöiän selvittämisen lisäksi PTS-ehdotukset kustannusarvioineen.

Rakennusten sähköteknisten järjestelmien kuntotutkimukset. Kuntotutkimukset tehdään ohjeen ST 97.00 mukaisesti sisältäen järjestelmien mittauksen ja sähköturvallisuustarkastuksen. Sähköteknisten järjestelmien kuntotutkimuksissa voidaan tarvita järjestelmien kunnon ja jäljellä olevan käyttöiän selvittämisen lisäksi PTS-ehdotukset kustannusarvioineen.