Vuoden 2022 Huumekyselyn tiedonkeruu

Huumeiden ja muiden päihteiden käyttöä sekä huumemielipiteitä ja -asenteita suomalaisessa aikuisväestössä on tutkittu vertailukelpoisilla postikyselyillä vuosina 1992, 1996 (Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)), 1998, 2002, 2006 (STAKES), 2010, 2014 ja 2018 (THL). Kyselyjen sarja mahdollistaa muutosten tarkastelun sekä huumeiden käytön yleisyydessä että väestön huumeasenteissa. Tällä tiedolla on keskeinen rooli huumekysymysten kansallisessa seurannassa. Kaikkien aiempien tutkimusten otannan ja aineistonkeruun on suorittanut Tilastokeskus yhdenmukaisella tavalla postikyselynä. Huumekyselyn vastausaktiivisuus on laskenut aiempien vuosien tasolta. Sama ilmiö on todettavissa myös muissa kyselytutkimuksissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tätä kehityssuuntaa on onnistuttu jarruttamaan yhteistyössä Tilastokeskuksen kanssa, ja 2010-luvulla Huumekyselyissä vastausosuus on saatu pysymään 50 prosentin tuntumassa. Aineiston laatua on parantanut se, että Tilastokeskus pystyy tuottamaan osan tarvittavista muuttujista (mm. tulotiedot) suoraan rekistereistä. Tämä rekisteritiedon yhdistäminen kyselyaineistoon parantaa myös mahdollisuutta arvioida vastauskadon vaikutuksia. Huumekyselyn sarjaa jatketaan kuluvana vuonna ja aineisto on tarkoitus kerätä verkko- ja postikyselynä syksyllä 2022. Tavoitteena on saada tieteellisesti mahdollisimman luotettavaa tietoa, riittävä osallistumisaktiivisuus sekä perusjoukkoa (15–69-vuotiaat suomalaiset) mahdollisimman hyvin edustava aineisto. Kyselyaineistoon liitetään edellisten vuosien tavoin rekisteritietoja, joita hyödynnetään huumekysymysten tutkimisessa sekä vastauskadon arvioinnissa. Huumeiden käytön seurannan kannalta ajallinen vertailtavuus on erittäin keskeinen asia, minkä vuoksi on oleellista, että tiedonkeruu suoritetaan samalla tavalla kuin edellisillä kerroilla. Tiedonkeruun toteuttajaa valitessa on tärkeä varmistaa, että tuloksiin mahdollisesti vaikuttavat aineistonkeruun yksityiskohdat (mm. otoksen poiminta, vastaajien edustavuus, tiedonkeruun laadunvarmistus ja aineiston tarkistus, aineiston painotukset) pysyvät mahdollisimman samanlaisina edellisiin kyselyihin verrattuna.

Lain julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (1397/2016) 40 § 2 kohdan mukaan suorahankinnan voi valita, jos teknisestä tai yksinoikeuden suojaamiseen liittyvästä syystä vain tietty toimittaja voi toteuttaa hankinnan. Tilastokeskus on ainoa taho Suomessa, joka pystyy toteuttamaan Huumekyselyn tiedonkeruun (väestökysely ja rekisteritietojen yhdistäminen siihen) yhtenä kokonaisuutena, sillä ainoastaan Tilastokeskuksella on tilastolain (280/2004) nojalla oikeus liittää rekisteritietoja tilastointi- ja tutkimustarkoituksiin. Rekisteritietoja hyödyntämällä Tilastokeskus pystyy tarjoamaan monipuolisimmat välineet suomalaisen väestön huumeiden käytön seurantaan sekä tutkimuksen vastausaktiivisuuden vähyyden hallintaan.