Lahden kaupungin yleiskaavatyöhön liittyvät luontoselvitykset

Lahden kaupungin kaupunkiympäristön palvelualue pyytää tarjousta koko kunnan yleiskaavatyöhän liittyvästä luontoselvityksestä. Yleiskaavatasoisen luontoselvityksen tavoitteena on antaa tietoa Lahden arvokkaista luontoarvoista (lakikohteet/arvokkaat luontotyypit) kaavamuodon edellyttämällä tarkkuudella. Selvityksen tulee palvella myöhempää suunnittelua määrittämällä alueiden luonnonarvot ja suojeltavat kohteet.

Luontoselvitys on jaettu kahteen eri osaan. Luontoselvityksen osa 1 Taajama-alueen luontotyyppikartoitus tullaan tilaamaan valitulta konsultilta ja osa 2 on optiona. Optio on kuvattu tarjouspyynnön kohdassa Lisähankintamahdollisuus OSA 1: Luontotyyppikartoitus "Taajama-alue" Selvityksen tavoitteena on inventoida lakikohteet ja arvokkaat luontotyypit painottuen erityisesti taajama-alueeseen ja sen välittömään läheisyyteen, sekä maankäytön muutospaineen alaisiin alueisiin. Selvitysalue on rajattu liitekartassa 1. Selvitysalueen osa 1 pinta-alatiedot: Kokonaispinta-ala n. 216 km², maapinta-ala 190,4 km², vesipinta-ala n. 25,6 km², metsäpinta-ala n. 101 km² (Luke, Valtakunnan metsien inventointi, 2018). Yleiskaavatason selvityksen tavoitteena on täyttää ns. minimitaso​: - Luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit​ - Vesilain mukaiset suojellut kohteet​ - Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt ​ - Uhanalaiset luontotyypit (myös uhanalaiset vesiluontotyypit)​ - METSO-kohteet ​(1 ja 2 luokka vähintään) Kaikki kohteet tulee rajata kartalle, myös kohteiden pinta-alat on mainittava. Uhanalaiset luontotyypit tulee määrittää uusimman uhanalaisuusluokituksen mukaan ja sen mukaisella tarkkuudella; luontotyypeistä tulee mainita myös ravinneluokka (esim. kuivat runsasravinteiset lehdot). Myös uhanalaisuusluokat on mainittava (VU, EN, CR, myös NT). Vesilain osalta inventoidaan vesilain 2:11.1 että 3:2.8 kohteet. Myös uomien luonnontilaisuus tulee määrittää ja perustella. Metsälaki kohteissa tulee hyödyntää Metsäkeskuksen avointa dataa. Kartoituksessa tulee paikantaa myös datan ulkopuoliset kohteet, koska aineisto ei ole välttämättä kattava. Koska kyse on yleiskaavatasoista luontoselvityksestä, ei kaikkia kohteita pysytä käymään läpi maastossa. Tästä johtuen tutkittavien kohteiden esiselvitystyö (mm. karttatarkastelu) on syytä tehdä huolella. Selvityksessä tulee osoittaa kartalla ne alueet, jotka on tutkittu maastossa. Luontoselvityksissä tulee arvottaa kohteet. Arvokkaat luontokohteet tulee luokitella Södermanin 2003 mukaan (Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi - kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa - Ympäristö-opas 109, Suomen ympäristökeskus, Helsinki) seuraavasti: - Kansainväliset - Kansalliset - Maakunnalliset/seudulliset - Paikalliset - Muut Maastotöiden yhteydessä esiin tulevat luonnonmuistomerkit kirjataan ylös selvitykseen. Tilaaja toimittaa tiedossa olevista luonnonmuistomerkeissä ja LUMO-kohteista tiedot konsultille. Selvityksessä tulee lisäksi tunnistaa alueet, joilla voi olla huomattavaa merkitystä jollekin tietylle lajiryhmälle (liito-orava, lepakot, linnut, käävät jne.) ja jotka tulisi selvittää yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Mikäli maastotöiden yhteydessä havaitaan uhanalaista/huomionarvoista lajistoa, tulee tiedot toimittaa tilaajalle. Selvityksessä tulee antaa kaavatyöhön maankäytön ohjaamista ja suunnittelua koskevat suositukset. Lisäksi kartalla tulee esittää ne alueet, jotka on tutkittu maastossa.

Lisätty liite LUMO paikkatiedot.