Finlandia-talon perusparannus, julkisivulaattojen hankinta

Finlandia-talon perusparannuksessa uusitaan julkisivun nykyinen elinkaarensa lopussa oleva marmorilaatoitus. Tämä suorahankintailmoitus koskee julkisivun 30 mm paksuisten valkoisten julkisivumarmorilaattojen hankintaa edellyttäen, että marmori on kohdetta koskevien rakennussuojelumääräysten mukaista, marmorin käyttöikä on vähintään 50 vuotta ja sen ominaisuudet täyttävät laadunhallinta-asiakirjoissa asetetut tekniset vaatimukset toteutuksen eri vaiheisiin määritellyissä kokeissa ja mittauksissa (Appendix 1: QA Requirements for Lasa marble, 20200629, Appendix 2: QA Full testing scheme -overview and numbers, 20200629).

Finlandia-talon julkisivujen marmorilaatoitukset, laajuudeltaan noin 6800 m2, uusitaan perusparannuksessa, koska marmorilaatat ovat käyristyneet ja niiden lujuus heikentynyt, joten marmori on elinkaarensa lopussa. Uusimisessa käytettävän marmorin tulee olla pitkäaikaiskestävää ja täyttää tarkat ulkonäköä koskevat rakennussuojelumääräykset. Julkisivun marmorille on asetettu vähintään 50 vuoden elinkaarivaatimus siten, että käyttöikäodotteen tulee perustua luotettavaan tutkittuun tietoon ja näyttöön alkuperältään jäljitettäviin säilyneisiin kohteista. Finlandia-talon päärakennus on valmistunut 1971 ja kongressisiipi 1975 suunnittelijana arkkitehti Alvar Aalto. Alkuperäisen 1970-luvun julkisivun marmori oli valkoista italialaista Carraran marmoria siniharmailla kuvioilla, joka taipui ja huonontui pian valmistumisen jälkeen. Julkisivun korjausta varten pyrittiin saamaan lupa kivilajin vaihtamiselle toiseksi, mutta ilman tulosta. 1993 Finlandia-talo suojeltiin rakennussuojelulailla. Julkisivut uusittiin 1998 -1999 suojelumääräysten mukaisella Lorano Pradetton marmorilla Carrarasta, joka on nykyisenä ulkoverhouksena. Finlandia-talon rakennus on suojeltu rakennussuojelulakipäätöksellä 5.12.2002 (drno 0101L0931-27) ja asemakaavalla nro 10920 v. 2004 merkinnällä (srs). Rakennussuojelumääräysten mukaan julkisivuissa tulee säilyttää alkuperäistä vastaava materiaali, väri ja jäsentely sekä korjaustyöt on tehtävä Museoviraston hyväksymällä tavalla. Museovirasto, rakennusvalvontaviranomainen ja pääsuunnittelija määrittelevät rakennusperintöä ja rakentamista koskevan lainsäädännön pohjalta, mikä on kohteen rakennussuojeluvaatimukset täyttävä marmori. Useimpien tarjolla olevien marmoreiden kestävyys on yleisen kokemusperäisen tiedon mukaan julkisivukäytössä heikkoa. Marmorilaattojen käyristyminen julkisivuissa on ilmiö, jota on esiintynyt laajasti eri ilmasto-olosuhteissa, toisaalta tunnetaan harvoja kunnossa säilyneitä julkisivuja. Kestävän marmorin löytäminen on haasteellista, koska luonnontuotteena eri marmoreiden ominaisuudet ovat louhoskohtaisesti yksilöllisiä vaihdellen myös niiden sisällä. Aiemmin marmorin kestävyyttä indikoivia ominaisuuksia ei ole pystytty yksilöimään ja määrittelemään järjestelmällisesti, mutta 2000-luvulla viime aikoihin asti on marmorin vaurioitumisen syiden tutkimukseen ja kestävyyden testausmenetelmien kehitykseen panostettu merkittävästi ympäri maailmaa. Lähtötiedoiksi Finlandia-talon julkisivun korjausta varten Kaupunkiympäristö on yhteistyössä kansainvälisten johtavien marmoriasiantuntijoiden kanssa laajasti selvittänyt ja kartoittanut marmoreita, jotka ovat ulkonäöltään kohteeseen sopivia ja joiden kestävyydestä on tietoa tai näyttöä entuudestaan. Kartoituksesta Kaupunkiympäristö, pääsuunnittelija, Museovirasto ja Alvar Aalto-säätiö ovat valinneet kohteeseen soveltuvimmiksi arvioidut viisi eri marmoria tarkempiin syventäviin tutkimuksiin 2018-2020. Jatkotutkimuksissa marmoreiden tekniset ominaisuudet on kestävyyden selvittämiseksi tutkittu puolueettomassa akkreditoidussa tutkimuslaitoksessa marmoreille ja luonnonkiville tarkoitetuilla laboratoriotesteillä. Louhoskäynneillä marmoreista on selvitetty määrällinen, aikataulullinen ja laadullinen saatavuus, tuotannon laadunhallinta ja ympäristövastuullisuus sekä jäljitettävissä olevat toteutuneet vertailukohteet. Tutkimusten ja louhosselvitysten tulokset sekä asiantuntija-arvio ja vertailu niistä johtopäätöksineen on esitetty tutkimuslaitos RISEn raportissa ”Quality Assurance Program for Finlandia Hall´s Facade”. Laboratoriotestien lisäksi kaikkien marmoreiden säänkestävyys on tutkittu Finlandia-talon katolla järjestetyssä kenttäkokeessa, kestoltaan noin 2 vuotta.