Työnohjausten ja työyhteisön kehittämispalveluiden hankinta

Työnohjaus on Keravalla merkittävä osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin tukemisen muoto. Työnohjausta halutaan myös integroida entistä vahvemmin muihin kehittämisen muotoihin ja prosesseihin. Kaupungilla halutaan lisäksi tukea rohkeita, uudenlaisia työnohjauksen toteutustapoja, jotka tukevat tarve- ja tilannelähtöisesti organisaation toimintaa ja palvelutuotannon kehittämistä. Työnohjaus sopii asiakastyön, esimiestyön ja johtamisen, tiimien ja työyhteisöjen kehittämisen sekä projektien tueksi. Työnohjaus on erilaisissa toimintaympäristöissä tapahtuvaa oman työn tavoitteellista tutkimista, arvioimista ja kehittämistä työnohjauskoulutuksen saaneen työnohjaajan avulla. Työnohjauksen tavoitteena on auttaa siihen osallisena olevia tahoja löytämään uusia näkökulmia, lähestymistapoja ja ratkaisuja työhön, työskentelyprosesseihin ja niistä nouseviin haasteisiin ja/tai tukea osallistuvien työssäjaksamista sekä työn laadukasta tekemistä. Työnohjaus voidaan kohdentaa esimerkiksi työn sisällössä tai organisaatiossa tapahtuvien muutosten käsittelyyn, emotionaalisesti kuormittavan työn sisältöjen purkamiseen tai työroolin vahvistamiseen. (Suomen työnohjaajat ry, 2020) Luonteenomaista työnohjaukselle on prosessiluonteisuus, tavoitteellisuus ja säännöllisyys. Tämän rinnalla työnohjaus voi toteutua myös lyhytkestoisempana tavoitteellisena toimintana, kriisi- tms. haasteellisten tilanteiden tukena. Palvelun tavoitteet Keravalla halutaan vahvistaa organisaatiokulttuurin ratkaisuhakuisuutta, itse- ja yhteisohjautuvuutta sekä rohkeutta kokeiluihin ja yhteiskehittelyyn. Resilienssi ja kyky epävarmuudessa ja muutoksissa toimimiseen ovat keskeisiä yksilöiden, yhteisöjen ja organisaation taitoja. Työnohjauksen fokus on ohjattavien ryhmien ja yksilöiden kehittyminen perustehtävässään, tavoitteissaan ja visioissaan organisaation tavoitteiden suuntaisesti. Työnohjauksella pyritään ammatillisen toiminnan ja itseymmärryksen edistämiseen sekä työssä suoriutumisen tukemiseen ja kehittymiseen ryhmä- ja yksilötasoilla. Työnohjaus edistää ammatillista kasvua, yhteistyövalmiuksia ja työroolien selkiyttämistä. Jokaiselle prosessille asetetaan omat tavoitteensa ja tavoitteiden toteutumista tarkastellaan ja arvioidaan sovitusti määräajoin. Palvelun toteutus Työnohjausprosessi käynnistyy esimiehen/tilaajan ja työnohjaajan, sekä mahdollisesti työryhmän keskustelulla, jossa arvioidaan työnohjauksen tarvetta, tarkoituksenmukaisuutta ja yhteistyön edellytyksiä. Työnohjausta käynnistettäessä määritellään tavoitteet, sovitaan toteutuksesta ja arvioinnista. Pidempikestoisissa prosesseissa tapaamiset ovat tyypillisesti säännöllisesti 3-5 viikon välein. Lyhytkestoisemmissa työnohjauksissa (esim. kriisi tai muu haasteellinen tilanne) ajoitus määrittyy tilanteen mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Onnistuakseen työnohjausprosessi vaatii kaikkien osapuolten sitoutumisen. Työnohjaus perustuu aina ohjaajan, ohjattavien ja tilaajan väliseen työnohjaussopimukseen. Jokaisesta työnohjausprosessista/tilauksesta tehdään erillinen työnohjaussopimus, jossa käytetään kaupungin työnohjauksen sopimuspohjaa.

Coaching on tavoitteellinen ja tulevaisuuteen fokusoiva kehittymisen työkalu, jonka tarkoituksena on auttaa ja kannustaa coachattavaa tai ryhmää uudistamaan osaamistaan ja toimintatapojaan tavoitteiden saavuttamiseksi sekä hyödyntämään entistä paremmin jo olemassa olevia voimavarojaan ja taitojaan. Tällaisia resursseja ovat muun muassa tiedot, taidot, tunteet, uskomukset ja asenteet sekä motivaatio ja tahto. Coachingilla vahvistetaan tavoitteellisuutta, toimeenpanotaitoa ja ratkaisukeskeisyyttä, rohkeutta uudistaviin kokeiluihin ja ammatilliseen uudistumiseen. Coaching auttaa selkiyttämään työn tavoitteita ja varmistamaan niiden saavuttamisen sekä löytämään uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Coach auttaa coachattavaa tai ryhmää kirkastamaan omaa ajatteluaan ja selkiyttämään toimintaansa sekä suunnittelemaan ja käynnistämään tavoitteiden saavuttamista edesauttavia toimintatapoja. Samalla haetaan ratkaisuja tavoitteiden saavuttamista hidastaviin häiriötekijöihinkin. Coachattavat saavat aikaa ja tilaa toiminnan kannalta keskeisten kysymysten pohtimiseen ja mahdollisuuden kehittää rooliaan johtajana/ esimiehenä/ työyhteisön jäsenenä. Coaching auttaa keskittymään olennaiseen ja sitä kautta varmistetaan työn tuloksellisuus ja säästetään energiaa. Coachingista saa myös tukea tasapainon saavuttamiseen työn ja muun elämän välillä. Keskeisiä edellytyksiä coaching-prosessin onnistumiselle ovat coachin ja coachattavien välinen luottamus ja kunnioitus sekä sitoutuminen prosessiin. Coaching voidaan toteuttaa yksittäisen esimiehen, asiantuntijan, johtajan tai ryhmän (esim. johtoryhmä, esimiesryhmä, työyhteisö, henkilöstöryhmä) prosessina. Se voi olla itsenäinen prosessi tai osa kehittämishanketta, jolloin hankkeessa voi olla mukana useampia toimijoita, joko Keravan kaupungin kilpailuttamasta kehittäjäpoolista tai kaupungin sisäisestä toimijaverkosta. Coaching-prosessi jakautuu Keravan kehittämismallin mukaisesti kolmeen päävaiheeseen: kartoitus, toteutus ja arviointi. Kartoitusvaihe edeltää varsinaista coaching-prosessia. Kartoitusvaiheessa selvitetään coachingin tarvetta, tarkoituksenmukaisuutta ja toimivaa yhteistyösuhdetta. Yksilö-coachingin kartoitusvaiheessa mukana on coachattavan ja coachin lisäksi myös coachattavan esimies, joka tuo mukanaan strategiset tavoitteet sekä organisaation linjaukset. Tavoitteiden tulee olla linjassa sekä coachattavan omien ammatillisten kehitystoiveiden että organisaation tavoitteiden kanssa. Lisäksi coachingissa voidaan hyödyntää erilaisia arviointeja, joiden tuloksia hyödynnetään tavoitteen asettelussa. Ryhmä-coachingissa tavoitteet määritellään yhdessä prosessin alussa. Prosessin tavoitteet tulevat sekä yksilö-, yhteisö- että organisaatiotasoilta. Kun coachin ja coachattavan tai coaching-ryhmän välillä vallitsee yhteisymmärrys coaching-prosessin tavoitteista, tehdään coaching-sopimus (Keravan kaupungin tilaussopimuslomake coaching-prosessista). Toteutusvaiheessa coaching-istuntoja on vähintään viisi. Kaiken kaikkiaan prosessi kestää yleensä 3-8 kuukautta. Coaching-prosessin aikana voidaan hyödyntää erilaisia työkaluja: esimerkiksi arviointityökaluja, Keravan johtamisjärjestelmän viitekehystä sekä monipuolisesti reflektointia ja uudistumista tukevia menetelmiä. Erillisten coaching-istuntojen lisäksi coachauksen muotoina voidaan käyttää myös arjen tilanteissa tapahtuvaa coachausta. Arviointivaiheessa arvioidaan prosessia, työskentelyä ja tavoitteiden toteutumista erillisen sopimuslomakkeen liitteenä olevaa arviointilomaketta apuna käyttäen. Yksilö-coachingissa tässä vaiheessa mukana on coachin ja coachattavan lisäksi coachattavan esimies.

Työyhteisösovittelu on menetelmä, jonka tarkoituksena on etsiä työyhteisön riitaan, ristiriitaan tai konfliktiin ratkaisua, joka on tyydyttävä kaikille osapuolille. Se tarjoaa mahdollisuuden ja työvälineen ratkoa työyhteisön ristiriitoja. Työyhteisösovittelussa puolueeton sovittelija auttaa osapuolia sovittelumenettelyn avulla löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun. Sovittelun kohteena voi olla kaksi ihmistä, tiimi tai suurempi ryhmä. Sovittelija toimii sovinnon mahdollistajana (fasilitaattorina), hän ei ratkaise erimielisyyttä. Hän ohjaa prosessia, jonka lopputuloksena asianosaiset itse löytävät ratkaisun. Sovittelija mahdollistaa kuulluksi tulemisen sekä sallii tunteiden käsittelyn, moraalisen pohdinnan ja arvokeskustelun. Sovittelija varmistaa, että kaikki saavat turvallisen ja tasapuolisen kohtelun sekä tulevat kuulluksi. Työyhteisösovittelu on oppimisprosessi, jossa on tärkeää kunnioittava vuoropuhelu ja toisen ihmisen näkökulman ymmärtäminen. Sovitteluprosessissa osapuolet tuottavat kaikkien hyväksymän sopimuksen, jonka noudattamiseen he yhdessä sitoutuvat. Työyhteisösovitteluprosessi sisältää aloituspalaverin, jossa sovitaan työyhteisösovittelun käytöstä, aikatauluista ja muista käytännön asioista. Prosessi sisältää lisäksi infotilaisuuden osapuolille, osapuolten henkilökohtaiset haastattelut, osapuolten yhteisen sovittelutapaamisen, jossa pyritään saamaan aikaan sopimus sekä sovitun seuranta-ajan jälkeen sopimuksen / sovittelun seurantatapaamisen.