Julkinen palveluvelvoite: meriliikenteen tukeminen yhteysvälillä Grisslehamn–Eckerö

Eduskunta hyväksyi täysistunnossa 24.3.2021 vuoden 2021 ensimmäisen lisätalousarvion. Lisätalousarviossa muutettiin momenttia 31.20.51 siten, että momentille myönnettiin lisäystä 23,2 miljoonaa euroa. Perusteluiden mukaan lisäys kohdennetaan (lasti- ja matkustaja-alusvarustamoiden liikennöinnin avustuksiin) meriliikenteelle myönnettävään tilapäiseen taloudelliseen tukeen. Eduskunta hyväksyi 26.6.2020 vuoden 2020 neljännen lisätalousarvioesityksen. Lisätalousarviossa muutettiin momenttia 31.20.51 siten, että momentille myönnettiin lisäystä 24,8 miljoonaa euroa. Perusteluiden mukaan lisäys kohdennetaan meriliikenteelle myönnettävään tilapäiseen taloudelliseen tukeen. Valtioneuvosto antoi 9.7.2020 sitä koskevan tarkentavan asetuksen (548/2020) julkisen palvelun velvoitteen asettamisesta tuettavaan meriliikenteeseen sekä siitä maksettavasta valtionavustuksesta. Liikenne- ja viestintävirasto asettaa julkisen palveluvelvoitteen yhteysväleittäin meriliikenteeseen, jos se on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta. Liikenne- ja viestintävirasto voi pyytää arvion julkisen palveluvelvoitteen välttämättömyydestä huoltovarmuuden kannalta Huoltovarmuuskeskukselta. Julkinen palveluvelvoite voidaan asettaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Avustusta myönnettäessä ja julkisen palveluvelvoitteen asettamisessa otetaan huomioon meriliikenteen harjoittajan kyky täyttää julkinen palveluvelvoite sekä tarjotun aluksen soveltuvuus kyseiseen palveluun. Päätös julkisen palvelun velvoitteen välttämättömyydestä tehtäisiin samalla päätöksellä, kun julkisen palvelun velvoite asetettaisiin tässä tarjouskilpailussa valikoituneelle kokonaistaloudellisesti edullisimmin välttämätöntä meriliikennettä tarjoavalle meriliikenteen harjoittajalle. Julkisen palvelun velvoitteen asettamisen jälkeen Liikenne- ja viestintävirasto tarkastelee julkisen palvelun velvoitteen välttämättömyyttä vähintään kuukausittain. Jos Liikenne- ja viestintävirasto toteaa tässä tarkastelussa, etteivät julkisen palvelun velvoitteet välttämättömyyden edellytykset enää ole olemassa, päättyy julkisen palvelun velvoite siltä erää. Liikenne- ja viestintäviraston arvioidessa palveluvelvoitteen välttämättömyyden edellytysten täyttyvän, virasto voi ottaa sen taas uudelleen käyttöön tarjouspyynnössä esitetyn ajan puitteissa. Tarjouskilpailun tarkoituksena on valita kokonaistaloudellisesti edullisin meriliikenteen harjoittaja vastaamaan meriliikenteelle asetettavan julkisen palvelun velvoitteen mukaisesta meriliikenteestä Grisslehamn-Eckerö ja Eckerö-Grisslehamn yhteysväleillä, mikäli Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että julkisen palvelun velvoitteen asettaminen on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta.

Tarjouskilpailun tarkoituksena on valita kokonaistaloudellisesti edullisin meriliikenteen harjoittaja vastaamaan meriliikenteelle asetettavan julkisen palvelun velvoitteen mukaisesta meriliikenteestä Grisslehamn-Eckerö ja Eckerö-Grisslehamn yhteysvälillä, mikäli Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että julkisen palvelun velvoitteen asettaminen on välttämätöntä riittävien liikenneyhteyksien, huoltovarmuuden ja Suomen ulkomaankaupan kuljetusten kannalta. Kilpailutuksen voittaminen ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti julkisen palvelun velvoitteen asettamista tai avustuksen saamista. Grisslehamn - Eckerö yhteysväli on matka-ajaltaan nopein yhteys Ahvenanmaan ja Ruotsin välillä. Yhteys tukee kulkuyhteyksiä mm. pohjoisempaan Ruotsiin ja on tärkeä yhteys matkustajaliikenteelle, Ahvenanmaan teollisuudelle ja rahdille sekä huoltovarmuudelle. Säännöllinen ja ympärivuotinen liikenne on alueellisesti tärkeä. Ahvenanmaalle toimivien meriliikenneyhteyksien tärkeys on korostunut koronapandemian aikana. Jokaisella lähdöllä pitää pystyä kuljettamaan sekä matkustajia, että rahtia.