MRL Rakentamisen ammattipätevyyksien ja -kelpoisuuksien selvitys

Ympäristöministeriö pyytää tarjousta selvityksestä, jonka tavoitteena on kuvata rakentamisen alan ammattipätevyyksien ja -kelpoisuuksien sääntelyn nykytilaa Suomessa, sekä verrata niiden sääntelyä ja tunnustamista muihin säädeltyihin ammattialoihin. Keskeistä on myös selvittää vastaavaa sääntelyä määritellyissä EU-jäsenvaltioissa ja muissa kohdevaltioissa. Selvityksen ja sen tuottaman tutkimustiedon tulee tukea maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistuksen valmistelua. Selvitystyö käynnistyy mahdollisimman pian hankintapäätöksen jälkeen. Loppuaineiston ensimmäinen osa luovutetaan Tilaajalle 15.4.2021 ja toinen osa 25.6.2021 mennessä. Luovutettava aineisto on jaoteltu tarjouspyynnössä jäljempänä. Hankinnan lopputuloksena tuotetaan loppuraportti, joka luovutetaan Tilaajalle. Raportissa esitetään vastaukset tutkimuskysymyksiin sekä kuvataan selvityksen toteutustapa, selvityksessä käytetty aineisto ja tuloksiin liittyvät keskeiset epävarmuudet. Kaikki hankkeessa tuotettava julkaistava aineisto tuotetaan noudattaen julkishallinnon saavutettavuusvaatimuksia.

Selvitys jakautuu seuraaviin osa-alueisiin: 1. Muiden Suomessa keskeisien säänneltyjen ammattiryhmien sääntelyn toteutustapa 2. Ulkomaisten rakentamisen alan ammattipätevyyksien ja -kelpoisuuksien rinnastaminen Suomessa. Tässä tarjouspyynnössä pätevyydellä ja kelpoisuudella tarkoitetaan seuraavaa: pätevyys on yleinen ominaisuus, joka sisältää tietyn koulutus- ja kokemustason; kelpoisuudella tarkoitetaan sitä, onko tietyn pätevyystason omaava henkilö kelpoinen toimimaan suunnittelijana tai työnjohtajana konkreettisessa esillä olevassa hankkeessa. 1. Selvityksen tulisi vastata kysymykseen siitä, miten muiden alojen ammattipätevyyksiä ja ammatin harjoittamiseen tarvittavia kelpoisuuksia säädellään eri ammattiryhmissä. Tässä yhteydessä kelpoisuuksilla tarkoitetaan sekä Euroopan Unionin ammattipätevyysdirektiivin mukaisia, että ulkopuolisia työtehtäviä ja ammatteja. Vertailtavien ammattipätevyyksien otannan tulee sisältää selvityksen kannalta keskeisimmät muut säännellyt ammattiryhmät, jotta tulosten pohjalta voidaan muodostaa ammattipätevyyksien sääntelyn kokonaiskuva Suomessa. Selvityksessä on huomioitava ammattipätevyyksien säännökset, määräykset ja ohjeet sekä viranomaisten tulkintalinja. Selvityksen tulee vastata seuraaviin kysymyksiin: a) Mitä ammattipätevyyksiä ja kelpoisuuksia Suomessa on? b) Mitä ammattirekistereitä Suomessa on, ja miten niiden toimita on järjestetty? Miten rekisterin rahoitus (esim. tulorahoitus tai valtionrahoitus) on järjestetty ja mikä on pätevyyshakemuksen hinta? c) Millä säädöstasolla eri ammattiryhmien ammattipätevyyden tai kelpoisuuksien sääntely on toteutettu? d) Miten ammattipätevyyden tunnustaminen on toteutettu, esim. pätevyystodistuksella (sertifikaatilla), muodollista pätevyyttä osoittavalla yksittäisellä asiakirjalla tai tällaisten yhdistelmällä, vai kohdekohtaisella kelpoisuudella? e) Mikä taho suorittaa ammattipätevyyden tai -kelpoisuuden tunnustamisen? f) Tuleeko ammattipätevyyden tai kelpoisuuden tunnustamista hakea vain kertaluontoisesti, vai onko tunnustamisella voimassaoloa, ja näin mahdollista uusintatarvetta? 2. Selvityksen tulee vastata siihen, kuinka EU:n jäsenvaltioiden ja muiden kohdevaltioiden rakentamisen alan ammattipätevyyksien ja -kelpoisuuksien sääntely rinnastuu suomalaiseen koulutukseen ja kokemukseen. Oleellista on huomioida sisämarkkinoiden perusperiaate työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta, sijoittautumisvapaudesta ja palvelujen tarjoamisen vapauden toteutuminen. Selvityksessä tulee nostaa esille mahdolliset esteet tämän perusperiaatteen toteutumiselle. Vertailuun käytettäviä ennalta rajattuja jäsenvaltioita tulisi olla Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa (yksi osavaltio), Hollanti, Kanada sekä vähintään kaksi (2) valinnaista Euroopan Unionin jäsenvaltiota. Valittavien maiden rakentamisen ohjausjärjestelmän tulee muistuttaa vastuiden ja luonteensa puolesta Suomen mallia. Selvityksen tulee vastata seuraaviin kysymyksiin: a) Miten rakentamisen pätevyys- ja kelpoisuusvaatimukset on määritelty jäsenvaltiossa? Onko pätevyys määräaikainen? b) Kuuluuko tähän määrittelyyn esimerkiksi ammattipätevyyden osoittavan sertifikaatin myöntäminen, kelpoisuus tai kohdekohtainen arviointi, ja sisältyykö kelpoisuusvaatimukseen täyttymiseen kokeita tai kokemusvaatimuksia? c) Miten tämä tutkinto- ja kelpoisuusvaatimusten määrittely eroaa suomalaisista kelpoisuusvaatimuksista? d) Miten jäsenvaltio tunnustaa muista EU-maista tulevan työntekijän ammattipätevyyden tai kelpoisuuden? e) Mikä taho myöntää tai toteaa pätevyyden tai kelpoisuuden täyttymisen? f) Täytyykö kohdemaassa rakennusalan yrityksen rekisteröityä ja onko sille asetettu ehtoja? g) Miten kohdemaan rekisterien rahoitus (esim. tulorahoitus tai valtionrahoitus) on järjestetty ja mikä on pätevyyshakemuksen hinta? h) Onko kohdemaissa pätevyyksissä tai kelpoisuuksissa sanktiojärjestelmiä? Kysymykset 2.f-2.h raportoidaan kesäkuussa, muut kysymykset raportoidaan huhtikuussa.