Kangaskosken voimalamuseon rakentaminen

Rautjärven kunta pyytää tarjouksia yhdessä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätion kanssa Kangaskosken voimalamuseon rakentamisesta oheisten tarjousasiakirjojen mukaisesti. Hankkeen toteuttaja on Etelä-karjalan virkistysaluesäätiö ja osatoutettajana, sekä rakennuttajana toimii Rautjärven kunta. Hiitolanjoen Kangaskoskella vuodesta 1925 lähtien sähköä tuottanut voimalaitoksen voimantuotanto loppui heinäkuussa 2021, jonka jälkeen voimalapato purettiin ja koski ennallistettiin soveltuvaksi vaelluskalojen nousulle ja lisääntymisalueeksi. Ennallistuksen ohella vapaan kosken ympäristö on rakennettu viihtyisäksi käyntikohteeksi kosken kuohuja ihailemaan tuleville ja kosken läheisyyteen on rakennettu retkeilypalveluita aiemmilla investointihankkeilla. Historiallinen Kangaskosken voimala kertoo alueen historiasta on merkittävä elinkeinojen kehittymiselle. Koski on tuottanut suoraa vesivoimaa ja sähköä Simpeleen alueen teollisuuslaitoksille ja asukkaille yli vuosisadan ajan. Voimalarakennus on suojeltu vuosituhannen alussa arvokkaana kulttuurihistoriallisena ympäristönä. Kangaskosken voimalassa on tallella alkuperäiset laitteistot, joista erityisen kiinnostava on Tampellan valmistama Kaplan-turbiini, se on nyt nähtävillä alkuperäisellä paikallaan voimalakanavassa. Kangaskosken voimalamuseo -hankkeella kunnostetaan arvokas suojeltu kulttuurihistoriallinen voimalarakennus, rakennetaan suojakatos avoimen turbiinikanavanosan ylle sekä toteutetaan valaistus ja esitystekniikka voimalasaliin. Hankkeessa hyödynnetään aiemmissa suunnitteluhankkeissa tuotetut suunnitelmat ja sisällöt. Kangaskosken ainutlaatuinen voimalamuseo avaa vesivoiman tuottamisen tekniikkaa ja historiaa Hiitolanjoen avointen koskien ympärille syntyneen matkailukohteen kävijälle.

Rakennuskohteen työt koostuvat pääosin sisäpuolisista kunnostustöistä ja voimalakanavan päälle rakennettavasta suojarakenteesta. Kohteen kaikki suoritettavat työt on esitetty urakka-asiakirjoissa. Ulkopuoliset työt: Voimalaitoksen ulkopuoliset betonipinnat puhdistetaan ja irtonainen lika sekä eloperäinen aines poistetaan. Ulkoseinän ja ulkonevan sokkelin liitokseen tehdään sokkelille tippalista peltisepän työnä koko rakennuksen ulkoseinille. Rakennetaan voimauoman metalli/lasirakenteinen suojarakenne. Suojan ulkopuolella olevat kantavat rakenteet ovat pääasiassa corten terästä. Rakennetaan kulkurakenteet voimauomaan. Sisäpuoliset työt: Entiset seinät jäävät paikoilleen ja sisäseinien rappaukset kunnostetaan. Sisäseiniin tulee tehdä kuntotutkimus sekä seinien rappaus tulee toteuttaa samalla värisävyllä ja rappauksella, kuin nykyinen. Seinien rappauksesta otetaan näytekappale ja selvittää sen avulla laastin kalkki/sementtikoostumus, kuuluu rakennusurakkaan. Tarkemmat seinien käsittelyt ovat esitettynä huonekorteissa. Kellarin varastohuoneesta generaattorin alle johtavaan huoltotunneliin rakennetaan lämpöeristetty väliseinä varastohuoneen säleikön taakse. Seinän tulee olla irrotettavissa huoltoa varten. Generaattorihallissa sijaitseva puurakenteinen koppi muutetaan esitystekniikan tilaksi. Voimakanavan seinille tehdään tarvittavat vahvistukset (ruiskubetonointi) rakennesuunnitelmien antamien laajuuksien ja ohjeiden mukaisesti. Sulkuseinän ja välppien nykyiset teräsrakenteet tutkitaan ja niihin tehdään tarvittavat vahvistukset ja muutokset rakennesuunnitelman mukaan. Välppien väliin tehdään uusi kulkuaukko voimakanavan sisälle. Voimalaitoksen lattia pysyy nykyisellään. Rikkoutuneet lattialaatat korjataan generaattorisalista samantyylisellä laatalla, ks. huonekortit ja valokuvakooste. Muulta osin tehdään tarvittavat puhdistukset lattialle ja irtonainen lika poistetaan. Kellarissa sijaitsevan varaston irtonainen puinen lattiakansi uusitaan kokonaan ja tehdään uusi lämpöeristetty puinen lattiakansi. Generaattorisalissa olevan huoltotunnelin teräksinen lattialuukku vaihdetaan lasiseen lattialuukkuun. Talotekniikka: Talotekniikka esitetty tarkemmin erikoissuunnitelmissa. Rakennuksessa ei ole vesi-, eikä viemäriliitäntää. Voimalaitokseen suunnitellaan uusi lämmitysjärjestelmä, nykyistä ei ole. Lämmityksessä ja kosteudenpoistossa käytetään ilmalämpöpumppuja ja sähkölämmitystä. Tarkemmat mitoitukset ja suunnittelu LVIS-suunnitelmien mukaan. Korkeita pakkasjaksoja varten lisälämmitys toteutetaan sähköpattereilla. Ulko- ja sisäyksikön paikka tulee hyväksyttää ja katsoa arkkitehdin kanssa ennen asentamisen aloittamista. Rakennuksen sähköistys - Uusi yleisvalaistus - Uusi näyttelyvalaistus (kohdevalaisinkiskot ja valaisimet) - Voimakanavan yleisvalaistus ja projektorivalaistus - Pistorasiat siivousta ja esitystekniikkaa varten - Sähköpatterit lisälämmitystä varten - Murtohälytinjärjestelmä - ATK-verkko, langallinen ja langaton Esitystekniikka: Esitystekniikan ja niihin liittyvien osien asennus, sekä arkkitehtisuunnitelmissa esitettyjen näyttely- ja kulkurakenteiden rakentaminen kuuluu urakkaan. Museon valaistus ja muu esitystekniikka on näytetty 1343-01 piirustuksessa ja sähkösuunnitelmissa. Tarkemmat määritelmät sähkösuunnitelmien mukaan. Uusien valaisimien tyyppi sekä lopullinen sijainti tulee hyväksyttää arkkitehdilla ja museoviranomaisilla ennen rakennustöiden aloittamista. Vanhojen valaisimien kunnostaminen kuuluu urakkaan. Esitystekniikkaan ja museon rakenteisiin kuuluu: - Generaattorihallin porras- ja katsomorakenne - Kulkuestekaiteet - Kohdevalaisinkiskot ja kohdevalaisimet - Esitystekniikan sähköistys ja ATK-verkko Aikataulu: Urakan tulee olla kokonaisuudessaan valmis vuoden 2025 loppuun mennessä. Urakkamuotona on kokonaisurakka ja urakka tarjouksen tulee sisältää kaikki työt ja tarvittavat hankinnat.

Tilaaja edellyttää, että tarjoaja on tutustunut kohteeseen. Kohteeseen tutustuminen tulee sopia kunnossapitoinsinööri Jussi-Pekka Kerosen kanssa p. 0406737514.