Piispanlähteen nuortentalon peruskorjauksen tekninen hankesuunnittelu ja kustannuslaskenta

Piispanlähteen nuortentalon peruskorjaus on viimeinen osa kolmivaiheista Piispanlähteen hanketta: Piispanlähteen nuortentalon laajennus, Piispanlähteen lastentalon purku ja uudisrakentaminen sekä Piispanlähteen vanhan nuortentalon peruskorjaus. Kyseessä on kokonaisalaltaan noin 4500 m²:n koulurakennuksen perusparannus tilamuutoksineen. Lisäksi koulun piha pitäisi saada toimimaan kokonaisuutena, sisältäen myös hiekkaharjusta kiinteistöihin kohdistuvan kosteusrasituksen ongelman ratkaiseminen (tekniset järjestelmät, pinnankorot jne). Kohteeseen on osana kokonaishanketta laadittu hankesuunnitelma 2018 (Hyväksytty 2019). Tämän jälkeen tilatarpeet ovat osittain muuttuneet. Liitteenä on tilaohjelman luonnos, jonka viimeistely yhdessä käyttäjän ja tilaajan kanssa kuuluu tarjoajalle. Lisäksi kohteeseen on teetetty laaja kuntotutkimus 2024, jonka tulee ohjata uutta hankesuunnitelmaa (liitteenä). Myös rakenteilla olevan laajennuksen tekniset järjestelmät ja yhdyssillan liittymä tulee yhteensovittaa vanhaan osaan peruskorjauksen yhteydessä. Alkuperäinen hankesuunnitelma on keskittynyt kokonaishankkeen arkkitehtuuriseen ja käyttäjälähtöiseen puoleen. Nyt tulee tehdä teknisempi hankesuunnitelma, joka ottaa huomioon kaikki tekniikan uusimistarpeet ja näiden vaatimat tilatarpeet sekä ratkaisulinjat kuntotutkimuksen esittämiin ongelmiin mm. rakennukseen kohdistuvaan kovaan kosteusrasitukseen. Käyttäjälähtöisten tilatarvemuutosten lisäksi hankesuunnitelmassa tulee määrittää kaikki vaadittavat peruskorjaukset, jotta koulu pystyy palvelemaan terveellisenä ja turvallisena ympäristönä seuraavatkin neljäkymmentä vuotta. Kuntotutkimuksessa on esitetty edullisempi ja kalliimpi korjaussuunnitelma. Näitä tulee arvioida ja laatia kustannukset sekä seuraukset eri linjoista (rakennusterveysasiantuntija sisäilmaan ja muut tekniset suunnittelijat rakennuksen tulevaan käyttöikään) poliittiseen päätökseen. Tarjoajan tulee koota asiantuntijaryhmä, joka koostuu arkkitehdistä, rakennesuunnittelijasta, rakennusterveysasiantuntijasta, lvia-suunnittelijasta, sähköteknisestä suunnittelijasta, paloteknisestä asiantuntijasta, akustiikkasuunnittelijasta, geoteknisestä suunnittelijasta sekä kustannuslaskijasta. Teknisen hankesuunnitelman kustannuslaskentoineen tulee toimia poliittisen päätöksenteon tukena tarjoten luotettavaa tietoa kustannuksista sekä korjauspäätösten tarpeellisuudesta sekä tekemisen että tekemättä jättämisen vaikutuksista.

Tekninen hankesuunnitelma sisältää kuntotutkimusraportin tulosten viemisen hankesuunnitelmaksi yhdessä tilatarvemuutosten kanssa. Hankesuunnitelmassa on otettava myös erityisesti kantaa rakennukseen suuntautuvan suuren kosteusrasituksen hallintaan teknisin järjestelmin (salaojat jne) sekä kokonaispiha-aluetta koskevin suunnitelmin. Tarjoajan tulee myös laatia yksityiskohtainen määrittämiinsä bruttoneliöihin ja Talo 80 -nimikkeistöön tai vastaavaan perustuva kustannuslaskenta: molemmista korjauslinjoista. Tilaajalle on erityisen tärkeää luotettavan kokonaisbruttoneliöiden määrän sekä kustannuslaskennan saaminen kokonaisprojektista: peruskorjaus ja piha-alue, poliittiseen päätöksentekoon. Rakennusterveysasiantuntijan (RTA) tehtävä on määrittää tehtävien peruskorjaustoimenpiteiden laajuus yhteistyössä muiden suunnittelijoiden kanssa, jotta koulu palvelisi seuraavatkin neljäkymmentä vuotta sisäilmaltaan ja käyttökokemukseltaan terveellisenä ja turvallisena rakennuksena. Tekniikkasuunnittelijoiden tulee määrittää uusittavat tekniikat ja laitteet (määrineen), varmistaa niiden yhteensovitus rakennettavan laajennusosan kanssa sekä määrittää uusittavan tekniikan vaatimat tilatarpeet. Paloteknisen konsultin tulee varmistaa, että tehtävät tilamuutokset ovat paloteknisesti hyväksyttäviä sekä että rakennuksen palotekniset ratkaisut mahdollistavat peruskorjauksen luvittamisen uuden rakennuslain aikana. Akustisen suunnittelijan tulee lausua tilamuutosten vaatimat akustiset suunnitteluratkaisujen lähtökohdat mm. ruokalan ja keittiön muuttamisesta opetustiloiksi. Geotekniseen suunnitteluun kuuluu piha-alueen kokonaissuunnittelu, miten rakennukseen kohdistuva kova kosteusrasitus saadaan otettua hallintaan ja miten tontin pinnankorot tulisi muuttaa. Kohdetta ei ole mallinnettu ja kohteesta löytyy 1980-luvulla laadittuja pdf-muotoisia suunnitelmia mutta niiden täydellistä paikkansapitävyyttä ei voida taata. Hankesuunnitelman tulee olla valmis elokuussa 2025. Tarjoajaryhmän tulee varautua kokouksien osilta neljään koko ryhmää koskevaan suunnittelukokoukseen (max 2h, teams), kahteen kokoukseen käyttäjien ja tilaajan kanssa tarvittavan ryhmän osilta (vähintään arkkitehti), jossa viimeistellään tilaohjelma (toinen läsnäolollinen, toinen teams max 2h), kahteen laskentakokoukseen (vähintään arkkitehti ja kustannuslaskija) (max 1,5h teams), kahteen suunnitelmien esitelmätilaisuuteen (vähintään arkkitehti ja RTA) (max 2h toinen läsnäolollinen iltakokous ja toinen teams). Lisäksi kaikki suunnitelmaryhmän sisäiset kokoukset tulee sisällyttää tarjoukseen. Tarjoukseen tulee sisällyttää lisäksi kaksi kohdekatselmusta kokouksineen kaikille ryhmän jäsenille (Katselmukset eivät välttämättä ole samanaikaisia kaikille suunnittelijoille). Jos pääsuunnittelija tarvitsee mainittuihin kokouksiin muidenkin suunnittelijoiden, kuin mainittujen, osallistumista, tämä ei oikeuta lisälaskutukseen tilaajan suuntaan. Tarjouksen tulee olla kokonaishintainen ja sisältää kaikki mahdolliset matkustuskustannukset ja muut kulut toisin sanoen tarjoajalla ei ole oikeutta laskuttaa erillisiä kulukorvauksia. Kaarinan kaupunki omistaa kaikki oikeudet tuotettuun aineistoon. Sopimus laaditaan konsulttisopimus RT 80343 pohjalle. Sopimusehtona KSE 2013. Tilaaja edellyttää tutustumista kohteeseen eikä tarjoaja voi täten vedota kohteen lähtötietopuutteisiin tai yllätyksiin.