Sipoon yleiskaava 2050:n tarkentavat luontoselvitykset

HANKINNAN KOHDE JA TAVOITE Hankinnan kohteena on Sipoon yleiskaavan päivitystä (yleiskaavatunnus G28) varten laadittavat tarkentavat luontoselvitykset. Selvityksen tulee sisältää yleiskaavatyön tueksi tiedot yleiskaavan keskeisten muutosalueiden luontoarvoista. Selvityksessä tulee määritellä muun muassa perustellusti rakentamisen ulkopuolelle mahdollisesti jätettävät alueet ja kohteet sekä suunnittelussa huomioitavat luontoarvot. Työssä painotetaan selvityksen tulosten soveltuvuutta yleiskaavan laadinnassa. Selvityksen tulee olla yleiskaavatasoinen. Tällä hankinnalla tullaan valitsemaan yksi toimittaja tässä tarjouspyynnössä kuvatun tehtävän suorittajaksi. TAUSTA Yleiskaavaa varten tehtävät luontoselvitykset painottuvat tyypillisesti maakuntakaavatasolla huomiotavien luonnonarvojen lisäksi kuntatason ekologisten aluekokonaisuuksien tunnistamiseen. Keskiössä ovat luonnon monimuotoisuudelle tärkeät alueet ja kokonaisuudet sekä alueellisen ekologisen verkoston tarkastelu. Luontoselvitykset painottuvat muutosalueille ja niitä voidaan tarkentaa tarkemman suunnittelun yhteydessä. Selvitykset tehdään yleensä yleispiirteisempinä niillä alueilla, joilla käyttötarkoitus ei muutu. Perustason luontoselvitys sisältää tyypillisesti kasvillisuus- ja luontotyyppi-, linnusto-, lepakko- ja liito-oravaselvitykset. Alueesta riippuen kokonaisuuteen voi olla tarpeen liittää muita selvityksiä. Sipoon kunta laatii uutta koko kunnan yleiskaavaa. Yleiskaavan rakennemallisynteesi on hyväksytty keväällä 2024 ja yleiskaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville alkuvuodesta 2025. Yleiskaavaluonnoksessa esitetään joitakin taajama- ja toimitila-alueiden laajennuksia. Natura- ja luonnonsuojelualueiden välittömään läheisyyteen ei esitetä uutta rakentamista. Uudessa yleiskaavassa on huomioitu maakuntakaavassa, rakennemallisynteesissä, voimassa olevassa yleiskaavassa ja osayleiskaavoissa ja naapurikuntien yleiskaavoissa esitetyt viheryhteystarpeet sekä maakuntakaavan uudet suojeltavat kohteet. Osayleiskaavat on lähtökohtaisesti tarkoitus säilyttää voimassa. Yleiskaavan luonnosta varten on vuonna 2024 laadittu koko kuntaa koskeva yleispiirteinen luontoselvitys (valmistuu marraskuussa), pääasiassa olemassaolevien luontoaineistojen ja -selvitysten pohjalta. Työssä on muun muassa tunnistettu laajemmat luontoarvojen tärkeät alueet, kokonaisuudet ja viheryhteydet. Työhön on sisältynyt myös joitakin maastokäyntejä. Sipoossa on yhteensä 58 luonnonsuojelualuetta, joista 50 sijaitsee mantereella tai sen läheisyydessä vesialueella ja loput saarissa, joihin ei ole tieyhteyttä. Sipoon kunnan alueella on seuraavat seitsemän Natura 2000 -aluetta: Boxin suot, Byträsket, Gästerbyn järvet ja suot, Kummelbergen, Rörstrandin vanha metsä, Sipoonjoki ja Sipoonkorpi. Sipoossa sijaitsee yksi kansallispuisto, Sipoonkorpi. Voimassa olevassa yleiskaavassa on neljätoista ”Alue, jolla on säilytettäviä ympäristöarvoja” -merkintää. Kaikissa voimassa olevissa osayleiskaavoissa on myös erilaisia luontoarvoja koskevia kaavamerkintöjä. Luonnonsuojelualue- ja Natura 2000 -verkostoon kuuluva alue -merkintöjen lisäksi osayleiskaavoissa on muun muassa suojelualue-, luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue -, luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alue -, maakunnallisesti tärkeä luontokohde -, paikallisesti tärkeä luontokohde - sekä maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä maisema- ja/tai ympäristöarvoja -merkintöjä. Sipoon tärkein luontokohde on vuonna 2011 perustettu Sipoonkorven kansallispuisto.

TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Tehtävänä on laatia Sipoon yleiskaavaa varten tarkentavat luontoselvitykset. Selvityksissä painotetaan tulosten soveltuvuutta yleiskaavan laatimiseksi ja ne laaditaan yleiskaavaan vaadittavalla tarkkuudella. Selvityksen tulee palvella myöhempää suunnittelua määrittelemällä perustellusti rakentamisen ulkopuolelle jätettävät ja suojeltavat alueet ja kohteet sekä suunnittelussa huomioitavat luontoarvot. Tarkentavat luontoselvitykset kohdistetaan Sipoossa alueille, joille kohdentuu yleiskaavan rakennemallin ja yleiskaavaluonnoksen perusteella muutospainetta ja joilta tuoreet selvitykset puuttuvat. Näitä alueita ovat ainakin Majvik, jonka alueella laajennetaan taajama-aluetta maakuntakaavan mukaisella aluerajauksella, Eriksnäs, joka on voimassa olevassa yleiskaavassa selvitysalueena sekä etelän suuntaan laajentuvat toimitila-alueet Bastukärr Keravan rajalla ja Stormossan Porvoon rajalla. Mahdollisen laajennuksen varalta selvityksiä on syytä kohdistaa myös Boxin toimitila-alueelle. Stormossanin toimitila-alueella on käynnissä asemakaavaprosessi ja selvityksessä tulee välttää mahdolliset päällekkäisyydet asemakaavaprosessin luontoselvityksen kanssa. Selvityksiä tulee kohdistaa myös niille voimassa olevan yleiskaavan Söderkullan ja Nikkilän taajama-alueille, jotka ovat vielä rakentamatta ja kaavoittamatta, ja joilta tuoreet selvitykset puuttuvat. Granön saareen ei ole suunniteltu rakentamista, mutta alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa, ja alueen luontoarvot selvitetään samassa yhteydessä. Gumbostrand-Västerskog-Hitå-alueelle on yleiskaavan kanssa samanaikaisesti tekeillä osayleiskaava, joten tälle alueelle ei tarvitse kohdentaa luontoselvityksiä. Luonnonsuojelualueilla ei tarvitse toteuttaa selvityksiä. Kunta toteuttaa vuonna 2025 myös erillisen Natura-vaikutusten arvioinnin, joten myöskään Natura-vaikutusten arviointia ei ole tarvetta sisällyttää selvitykseen. Tarkentavat luontoselvitykset edellyttävät maastokäyntejä. Maastotöiden tarpeellisuus ja määrä on arvioitava suhteessa tausta-aineistojen kattavuuteen ja ajantasaisuuteen. Selvityksen toteuttamiseksi tarpeelliset maastotyöt on toteutettava tiedonsaannin kannalta tarkoituksenmukaisina ajankohtina vuonna 2025. Konsultti sopii tarvittaessa maastotöistä maan- ja kiinteistöomistajien kanssa. Selvityksessä tulee huomioida etenkin uhanalaiset luontotyypit (LUTU), direktiiviluontotyypit, luonnonsuojelulain mukaiset luontotyypit, metsälain mukaiset erityisen tärkeät elinympäristöt, vesilain mukaiset suojeltavat vesiluontotyypit sekä ekologiset yhteydet, jotta merkittävimmät luontoarvot voidaan huomioida yleiskaavoituksessa. Muutospainealueilla on syytä tarkistaa tiedossa olevien luontotyyppien nykytila ja tehdä uusia luontotyyppiselvityksiä aiempien selvitysten aukkopaikoilla. Luontoselvityksessä on huomioitava vuoden 2006 selvityksen jälkeen tapahtuneet muutokset luonnonsuojelulain luontotyyppien määritelmissä. Aiemmissa luontoselvityksissä ei välttämättä ole huomioitu luontotyyppejä, joita selvitysten tekoajankohtana ei oltu määritelty uhanalaisiksi. Luontotyyppien nykytilanteen tarkistuksiin liittyvää aiempien selvitysten päivitystarvetta voi siis esiintyä liittyen luontotyyppien määritelmien muutoksiin, selvitysten vanhentumiseen ja muutospaineeseen. Lajitason tarkasteluja on tehtävä yleiskaavatason luontoselvityksiltä edellytettävällä tarkkuudella; loput selvitykset jätetään tarkemmilla suunnittelutasoilla tehtäväksi. Yleiskaavatasolla laji-inventointeja voi olla välttämätöntä tehdä yleispiirteisin inventoinnein, joissa tunnistetaan lajeille soveltuvia elinympäristöjä, eli lajien esiintymispotentiaalia. Huom! Katso koko tarjouspyyntö (Liite 9.).