Sipoon yleiskaava 2050:n arkeologinen inventointi

HANKINNAN KOHDE JA TAVOITE Sipoon kunnan kaavoitusyksikkö pyytää tarjousta Sipoon yleiskaava 2050:n arkeologisen inventoinnin laatimiseksi tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankinnan kohteena on Sipoon yleiskaavan päivityksen (yleiskaavatunnus G28) tueksi laadittava Sipoon kunnan arkeologinen inventointi. Arkeologisen inventoinnin tulee sisältää yleiskaavatyön pohjaksi ja yleiskaavan vaikutusarvioinnin tueksi selvitys Sipoon kunnan alueella sijaitsevista muinaisjäännöksistä ja muista arkeologisen kulttuuriperinnön kohteista. Selvityksessä tulee esittää mm. perustellusti rakentamisen ulkopuolelle mahdollisesti jätettävät muinaisjäännösalueet ja -kohteet sekä suunnittelussa huomioitavat arkeologiset arvot. Työssä painotetaan selvityksen tulosten soveltuvuutta yleiskaavan laadinnassa ja vaikutusten arvioimisessa. Inventoinnin tulee olla yleiskaavatasoinen, mutta selvitys tulee myös kunnan asemakaavoituksen ja rakennusvalvonnan käyttöön. Tällä hankinnalla tullaan valitsemaan yksi toimittaja tässä tarjouspyynnössä kuvatun tehtävän suorittajaksi. TAUSTA Sipoon kunta laatii uutta koko kunnan yleiskaavaa. Yleiskaavaluonnos on tarkoitus asettaa nähtäville alkuvuodesta 2025. Yleiskaavaluonnoksessa esitetään taajama- ja toimitila-alueita myös joillekin uusille alueille. Voimassa olevaa yleiskaavaa varten on laadittu kaksi laajaa arkeologista inventointia (Liite 9. ja Liite 10.). Muinaisjäännösrekisteriin on listattu 352 Sipoon kunnan alueella sijaitsevaa muinaisjäännöstä, joista kiinteäksi muinaisjäännökseksi on merkitty 151 kohdetta, muuksi kulttuuriperintökohteeksi 81, löytöpaikaksi 58, mahdolliseksi muinaisjäännökseksi 29, poistetuksi kiinteäksi muinaisjäännökseksi (ei rauhoitettu) 18, luonnonmuodostumaksi 8 ja muuksi kohteeksi 7 kohdetta. Muinaisjäännöskohteen tyypin osalta asuinpaikaksi on luokiteltu 159 kohdetta, löytöpaikaksi on 59, kivirakenteeksi 57, työ- ja valmistuspaikaksi 27, aluksen hylyksi 26, luonnonmuodostumaksi 8, maarakenteeksi 6, teollisuuskohteeksi 5, hautapaikaksi 5, raaka-aineen hankintapaikaksi 4, kultti- ja tarinapaikaksi 4, kulkuväyläksi 3, puolustusvarustukseksi 2, taide- muistomerkkikohteeksi 1 ja kirkkorakenteeksi 1 kohde. Edellisistä kohteista vedenalaisia kohteita on 27 kappaletta. Ajoituksen osalta historialliseksi on määritelty 200 kohdetta, kivikautiseksi 87 kohdetta, pronssikautiseksi 9, keskiaikaiseksi 9, rautakautiseksi 8, moderniksi 4 ja esihistorialliseksi 3 kohdetta. Ajoittamattomia kohteita on 35. Viiden kohteen osalta ikää ei ole määritelty. Valtakunnallisesti merkittäviksi muinaisjäännöksiksi (niin kutsutut VARK-alueet) Sipoossa on ehdotettu yksitoista kohdetta: Asplandet 2 (jatulintarha), Diana (laivan hylky), Löparö (monipuolinen kohde), Mariendahlin (Mariedal) lasiruukki (lasiruukin jäännökset) Röhöll (pronssikautinen hautaröykkiö), Sibbesborg (puolustusvarustus/ linna), Sipoon Byändan kalkkilouhokset (2 kpl), Sipoon kirkko (kirkkorakenne/ kirkonpaikka), Stenskyberget (pronssikautiset hautaröykkiöt) sekä Träskby, Vanhakylä (keskiaikainen kylänpaikka).

TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Porvoon museon mukaan arkeologisessa inventoinnissa tulisi huomioida seuraavat asiat: - Sipoon aikaisemmassa yleiskaavassa historiallisen ajan kylätontit on merkitty muinaisjäännöksiksi. Sittemmin tulkinta on muuttunut niin, että asuttu kylätontti ei ole enää muinaisjäännös vaan kulttuuriperintökohde. Muinaisjäännökseksi on voinut jäädä kylätontin autioitunut osa ja asuttu osa erityisin perustein. Muutokset on tehty pääasiassa työpöydän takaa, joten näitä kohteita olisi syytä tarkastaa ja arvioida uudelleen maastossa. Varsinkin jos on odotettavissa muuttuvaa maankäyttöä esim. laajan aluerajauksen omaaville kylätonttikohteille. Muinaisjäännösrekisterissä on 71 kylätonttikohdetta. - Tulisi tarkastaa niitä mahdollisiksi muinaisjäännöksiksi luokiteltuja kohteita, joiden tarkemman luonteen selvittäminen inventoimalla on mahdollista. Muinaisjäännösrekisterissä mahdollinen muinaisjäännös -luokituksella on 39 kohdetta. - Tulisi tarkastaa lähivuosina (noin 10 vuoden sisään) löydettyjä metallinetsinkohteita, joiden tarkastamisella voi mahdollisesti löytyä uusi muinaisjäännös (Huom! Kajoava inventointi näissä kohteissa edellyttää tutkimuslupaa). Vanhoja irtolöytöjä ei ole tarvetta selvittää. - Tulisi käydä läpi 5p laserkeilausaineistossa näkyvät mahdolliset uudet muinaisjäännökset. - Tulisi käydä läpi pistemäisiä kohteita, joille aluerajaus on mahdollista tehdä ja joille se on oleellinen. - Tulisi käydä läpi kohteita, joiden kuvauksessa mainitaan maanpäällisiä rakenteita, mutta niiden paikkatietoa ei ole otettu talteen, rakenteista ei ole kuvia tai tiedot ovat muuten puutteelliset. - Tulisi tarkastaa muinaisjäännösten olemassaolo ja kunto sellaisilla alueilla, joilla on ollut paljon maankäyttöä. Tässä keskitytään sellaisiin muinaisjäännöksiin, joiden kunto tai olemassaolo voidaan helposti inventoimalla selvittää. Toki esim. kivikautisten asuinpaikkojenkin suhteen voidaan katsoa alueen yleisilme, eli onko ympäristö säilynyt muuttumattomana ja pintapoimia avoin pelto. - Tulisi etsiä uusia kohteita muuttuvan maankäytön alueilta, jos jokin alue vaikuttaa vahvasti potentiaaliselta eikä sitä ole aikaisemmin/riittävästi tutkittu. - Tulisi selvittää, puuttuuko Sipoosta Suuren Rantatien vanhojen linjausten merkintöjä. Inventoinnin painotus on muuttuvan maankäytön alueilla sijaitsevissa kohteissa. Inventoinnissa EI tarvitse tarkastaa: - Kohteita, joissa on tehty tuoreita tutkimuksia tai tarkastuksia (noin alle 10 vuotta sitten). - Kohteita, jotka ovat paikassa, johon ei ole odotettavissa muuttuvaa maankäyttöä ja jotka luonteensa ja sijaintinsa vuoksi ovat todennäköisesti kunnossa. - Kohteita, joiden tarkastaminen ei ole mielekästä: niistä ei ole saatavissa merkittävää lisätietoa tai tarkistaminen on vaikeaa esimerkiksi asutuksen takia. Yllä annettu ohjeistus on suuntaa antava. Lisäksi yleiskaavaa varten selvityksessä tulee esittää mm. perustellusti rakentamisen ulkopuolelle mahdollisesti jätettävät muinaisjäännösalueet ja -kohteet sekä suunnittelussa huomioitavat arkeologiset arvot. Inventoinnin maastotyöt tulee ajoittaa niin, että arkeologisista kohteista on kerättävissä mahdollisimman paljon informaatiota (kasvukauden ulkopuolelle). Maastotöitä aloitettaessa on oltava yhteydessä kuntaan, jotta päällekkäisyydet mahdollisten muiden käynnissä olevien arkeologisten selvitysten kanssa tulevat huomioiduiksi. Selvitysalue on Sipoon kunnan alue. Inventoija voi kohteita tutkiessaan itse laittaa ehdotuksen arvotuksesta, mutta lopullisen päätöksen tekee viranomaisarkeologi. Inventoijalla ei ole lupaa/ mahdollisuutta muuttaa muinaisjäännösrekisterin tietoja; oikeudet ovat viranomaisarkeologilla. Pääasiallisesti inventoija kerää tietoja omaan raporttiinsa ja aineistoonsa. Arkeologisen inventoinnin tekijän ei tarvitse käyttää Porvoon museon informaatioportaalia (MIP). Ks. myös VI.3) Lisätiedot -kohta.

RAPORTOINTI Tutkimuksissa ja niiden raportoinnissa tulee noudattaa Suomen arkeologisten kenttätöiden laatuohjeita. Raportista tulee käydä selkeästi ilmi, mitkä alueet on inventoitu maastossa ja millä menetelmällä kukin kohde on tutkittu. Inventoidut kohteet ja niiden kunto tulee kuvailla selkeästi. Raportti tulee toimittaa myös Museovirastoon ja Itä-Uudenmaan alueelliseen vastuumuseoon. Alueelliseen vastuumuseoon tulee toimittaa myös paikkatietoaineisto shape-muodossa. Alueellisen vastuumuseon arkeologi arvioi ja hyväksyy raportin. Muinaisjäännöksiin ja tarkastamattomiin irtolöytökohteisiin kohdistuvissa kajoavissa tutkimuksissa konsultin tulee hakea tutkimuslupa Museovirastolta. Raportoinnissa painotetaan tulosten esittämisen selkeyttä, havainnollisuutta ja ymmärrettävyyttä sekä kelpoisuutta yleiskaavatyön pohjaksi. Arkeologiset arvot raportoidaan siten, että myös yleiskaavatyön osallisilla on mahdollisuus arvioida arvojen merkittävyyttä. Työn lopputuloksena on yksi aihealueittain jaoteltu raportti. Valmis aineisto toimitetaan sähköisessä muodossa seuraavasti: - Selvityksen tekstiosio suomenkielisenä painokelpoisena saavutettavana pdf-tiedostona. - Kohdeluettelo selvitykseen perustietoineen ja valokuvineen. - Selvityksestä laaditut suomen- ja ruotsinkieliset tiivistelmät Ms Office -yhteensopivana tekstitiedostona (tiivistelmiä käytetään yleiskaavaselostuksessa). Tiivistelmät lisätään myös raportin alkuun. - Selvityksessä käytetyt kuvat erillisinä jpg-kuvatiedostoina. - Selvityksessä käytetyt kartat ja muu havainnemateriaali painokelpoisina pdf-tiedostoina. - Paikkatieto- ja dwg-aineistot ETRS-GK25 (EPSG:3879) -koordinaattijärjestelmässä ja N2000-korkeusjärjestelmässä. Paikkatietoaineistot shapefile-muodossa ominaisuustietoineen. Toimitettavasta aineistosta raportti julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Muuta toimitettua materiaalia käytetään yleiskaavatyössä. Mikäli jotakin muuta materiaalia julkaistaan myöhemmin osana kaavamateriaalia, merkitään lähde- ja tekijätiedot kuvan tai kartan yhteyteen. TAUSTA-AINEISTO Sipoon kunnan alueelta löydetyt muinaisjäännökset ja pääosa niitä koskevista selvityksistä löytyy muinaisjäännösrekisteristeristä. Suurin osa aiemmista arkeologisista selvityksistä on myös kunnan hallussa ja toimitettavissa konsultille lähtöaineistoksi. Sipoossa on tehty 2000-luvulla ainakin 23 arkeologista selvitystä, mukana on myös laajoja inventointeja. Luettelo selvityksistä on tämän tarjouspyynnön liitteenä (Liite 8). Sipoon kunta toimittaa valittavan konsultin käyttöön myös yleiskaavoitusta pohjustavan rakennemallin sekä yleiskaavaluonnoksen työversion. AIKATAULU Työ voidaan aloittaa välittömästi sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen, ja sen toivotaan valmistuvan 15.9.2025 mennessä. TOIMINTATAVAT Tilaajan ja konsultin väliset yhteistyöpalaverit järjestetään ensisijaisesti etäyhteyksillä (Teams) tai hybridinä, lähtökohtaisesti kolmena kokouksena. Työtä ohjaa ohjausryhmä. Työhön valittava konsultti lähettää kokouskutsut ja kirjoittaa niistä muistiot.