Ryhti-hanke: Rakennetun ympäristön standardien käytön kehittäminen vuoteen 2035

Ympäristöministeriö hankkii asiantuntijapalvelun, jonka tehtävänä on laatia suunnitelma rakennetun ympäristön standardien käytön kehittämiseksi vuoteen 2035 saakka. Projekti on osa Ryhti-hanketta ja sen rakennetun ympäristön tiedon yhteentoimivuuden kokonaisuutta. Työn tavoitteena on päivittää vuonna 2018 valmistuneen RASTI-projektin tuotokset ja tehdä niistä tulevaisuuteen katsovat päivitetyt ja ajantasaiset versiot. Osana uusien toimien perusteluja, tavoitteena on laatia arvio RASTI-projektin toimenpiteiden toteutumisesta tai toteutumattomuudesta ja näihin vaikuttaneista syistä sekä tunnistaa niihin vaikuttavat muutokset KIRA-alan toimintaympäristössä. Tavoitteena on myös tunnistaa KIRA-alalla tapahtuva muu vakiointiin ja digitalisaatiokehitykseen kytkeytyvä työ eri hallintotasoilla sekä määrittää tunnistettujen edistämishankekokonaisuuksien roolit, keskinäisriippuvuudet ja suhteet toisiinsa. Toimenpide-ehdotukset riippuvuussuhteineen esitetään aikajanalla. Lisäksi laaditaan kaaviokuva KIRA-alan toimijoiden ja tehtävien kytköksistä toisiinsa rakennetun ympäristön digitalisaation alueella. Työ kytkeytyy myös rakennetun ympäristön kokonaisarkkitehtuurityöhön, jossa on tunnistettu prosessien välisiä tietovirtoja. Työssä luodaan perustaa suomalaisen rakennetun ympäristön tuottavuuden ja tehokkuuden parantamiselle, joka vie digitaalisen tiedonhallinnan ja osapuolten välisen kommunikaation maailman kärkeen. Lisäämällä vakiointityötä ja standardien käyttöä tehostetaan osaltaan rakennetun ympäristön tiedonhallintaa ja operatiivisia toimintoja. Tiedonhallinnan tehostamisen arvioidaan tuovan rakennetun ympäristön elinkaaren hallintaan myös välillisiä hyötyjä, jotka ilmenevät parempana laatuna, tiedolla johtamisella sekä oikea-aikaisena korjaamisena. Työn tehostaminen perustuu mm. seuraaviin tekijöihin: • Rakennetun ympäristön avoimet kansainväliset standardit ja niiden kansallinen sovitus • Alan yhteinen tiedonhallinnan ymmärtäminen ja käyttöönotto koko elinkaaressa Työn tavoitteena on tehdä ehdotus standardien käytöstä rakennetun ympäristön tiedonhallinnassa kansallisella tasolla ajalle 2025–2035 ja toteuttaa viestintätoimia, jotka vahvistavat alan tietoisuutta ja tulosten nopeaa käyttöönottoa. Työn toimenpiteinä tarjoajan täytyy • Kuvata kansainvälisiin standardeihin perustuvan toiminnan hyödyt kansantaloudelle • Tehdä kansallinen kansainvälisten standardien käyttöönoton suunnitelma 2025–2035 • Kartoittaa BIM-, GIS- ja omaisuudenhallinnan standardit ja määrittää niille keskeiset käyttötapaukset • Toteuttaa viestinnälliset aineistot ja viestintätoimet Lisäksi työn osana selvennetään määritelmiä termeistä ”tietomalli”, ”rakennuksen tietomalli”, ”rakennuksen informaatiomalli” ja ”BIM” sekä muista niihin olennaisesti liittyvistä termeistä. Työssä selvitetään termien eroavaisuuksia ja riippuvuussuhteita toisiinsa, käyttötarkoituksia ja käyttökohteita. Työn aikana tehdään tarvittavat toimenpiteet sekä suunnitellaan projektin jälkeiseen aikaan tarvittavat toimenpiteet, jotta näiden termien käyttö olisi selkeää rakennetun ympäristön toimijoille ja ne olisi omaksuttu käyttöön selkeästi erillisinä käsitteinä kuhunkin käyttötarkoitukseen soveltuvasti. Pohjamateriaalina hyödynnetään olemassa olevia määritelmiä (mm. Yhteentoimivuusalustan Sanastot-työkalu ja lainsäädäntö) sekä eri standardeissa tai muissa tietorakenteita ja tiedon esitysmuotoa ohjaavissa dokumenteissa esiintyviä määrityksiä ja niiden rajauksia. Tarkastelun tulokset esitetään käsitekaaviona sekä sitä avaavana tekstikuvauksena (esim. Word-raportti). Tarkemmin hankinnan kuvauksesta liitteessä 1.

Ympäristöministeriössä käytetään Handi-tilaus- ja laskutuspalvelua.

Sopimuskauden päivämäärät, etenkin aloituspäivämäärä, ovat alustavat. Lopullinen sopimuskausi sovitaan sopimuksessa.