Merialuesuunnittelu: Merellisten toimialojen huoltovarmuus ja merialueen kokonaisturvallisuus

Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelussa huomioidaan seuraavat toimialat: energia-alat, meriliikenne ml. satamat, matkailu ja virkistyskäyttö, kalastus ja vesiviljely, meriteollisuus, sininen bioteknologia, kaivannaisala, kulttuuriperintö, meriympäristön ja -luonnon suojelu sekä maanpuolustus. Merialuesuunnittelun toinen suunnittelukierros on käynnissä (2022–2028) ja merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Kokonaisvaltaisen tietopohjan saavuttamiseksi huomioidaan merialuesuunnittelussa myös suunnittelutyötä läpileikkaavat ajankohtaiset teemat, joihin myös “huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus” lasketaan kuuluvaksi. Hankinnan tarkoituksena on 1) rakentaa ajantasainen ja kokonaisvaltainen tilannekuva merellisten toimialojen huoltovarmuudesta ja kokonaisturvallisuudesta Suomen merialueilla, 2) tarkastella vaihtoehtoisia merialueen tulevaisuusskenaarioita huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta ja 3) muodostaa kokonaisturvallisuusvisio merialueelle ja 4) määritellä merialuesuunnittelun ja -suunnitelman rooli vision saavuttamisessa.

Strateginen Suomen Merialuesuunnitelma 2030 on voimassa. Digitaalinen suunnitelma löytyy sivulta www.merialuesuunnitelma.fi. Suunnitelma on valmisteltu kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhteistyönä kolmessa osassa kolmella eri suunnittelualueella: 1) Suomenlahti, 2) Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa sekä 3) Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri. Suunnitteluratkaisut on tehty rannikon maakuntien liitoissa yhteistyössä koko merialueen kattavasti ja laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ottaen huomioon alueelliset ominaispiirteet. Ympäristöministeriön tehtävänä on merialuesuunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä valtioiden välinen yhteistyö. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelussa huomioidaan seuraavat toimialat: energia-alat, meriliikenne ml. satamat, matkailu ja virkistyskäyttö, kalastus ja vesiviljely, meriteollisuus, sininen bioteknologia, kaivannaisala, kulttuuriperintö, meriympäristön ja -luonnon suojelu, sekä maanpuolustus. Merialuesuunnittelussa tarkastellaan merellisten sektoreiden tarpeita ja sovitetaan niitä yhteen. Lisätietoa sivulla www.merialuesuunnittelu.fi. Merialuesuunnittelun toinen suunnittelukierros on käynnissä (2022–2028) ja merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Kokonaisvaltaisen tietopohjan saavuttamiseksi huomioidaan merialuesuunnittelussa myös suunnittelutyötä läpileikkaavat ajankohtaiset teemat, joihin myös “huoltovarmuus ja kokonaisturvallisuus” lasketaan kuuluvaksi. Hankinnan tarkoituksena on 1) rakentaa ajantasainen ja kokonaisvaltainen tilannekuva merellisten toimialojen huoltovarmuudesta ja kokonaisturvallisuudesta Suomen merialueilla, 2) tarkastella vaihtoehtoisia merialueen tulevaisuusskenaarioita huoltovarmuuden ja turvallisuuden näkökulmasta ja 3) muodostaa kokonaisturvallisuusvisio merialueelle ja 4) määritellä merialuesuunnittelun ja -suunnitelman rooli vision saavuttamisessa. Tarjoajan on esitettävä työsuunnitelmassaan hankkeen toteuttamisen kannalta merkitykselliset toimenpiteet ottaen huomioon seuraavat työtä ohjaavat seikat: 1. Tehtävässä työssä tulee huomioida merialuesuunnittelun 11 toimialaa/merellistä sektoria kokonaisvaltaisen tilannekuvan rakentamiseksi. Tätä varten on tarpeellista perehtyä voimassa olevan merialuesuunnitelman skenaarioihin sekä visioihin ja tiekarttoihin. 2. Työssä tulee merialueen lisäksi tarkastella maan ja meren vuorovaikutusta ja erityisesti kriittisiä takamaayhteyksiä. 3. Merellisten toimialojen huoltovarmuutta ja merialueen kokonaisturvallisuutta tulee tarkastella sekä valtakunnallisesti että suunnittelualuekohtaisesti. Merialuesuunnittelun suunnittelualueet ovat 1) Suomenlahti, 2) Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa ja 3) pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri. Lopputuotteista vastaa toteuttaja seuraavasti: - Lopputuotteet ovat ainoastaan digitaalisessa muodossa. Kaikissa tuotteissa käytetään merialuesuunnittelun graafista ilmettä. Tilaaja toimittaa graafisen ohjeistuksen. - Toteuttaja voi ehdottaa hankeraportin muotoa. - Hankeraportti voi olla ’perinteinen’ julkaisu, joka taitetaan merialuesuunnittelun taittopohjalle. Tällöin tilaaja toimittaa taittopohjan ja julkaisun kieli on suomi, ja lisäksi SV ja EN tiivistelmät. Toteuttaja vastaa käännöstyöstä. - Hankeraportti voi olla myös tarinakarttamuodossa. Tällöin tuote valmistellaan kolmella kielellä, FI, SV ja EN. Toteuttaja vastaa käännöstyöstä. - Toteuttajan tulee valmistella vähintään yksi kartta/esitys, jonka avulla havainnollistetaan keskeisiä merialueen kokonaisturvallisuuden elementtejä ja niiden huomioimisen tarvetta. Tarvittaessa tilaaja antaa käyttöön Esrin paikkatietoalustan (ArcGIS Online) käyttöoikeuden ja saatavilla olevat paikkatietoaineistot kartan valmistelua varten”. - Keskeisimmistä tuloksista ja niihin liittyvistä menetelmistä valmistellaan ppt-pohjalle tehty tiivis kuvaus/esitys, jonka tulee sisältää korkealaatuista infografiikkaa (vähintään 3 kpl). Ppt-esitys valmistellaan kolmella kielellä (FI, SV, EN). Käännöstyöstä vastaa toteuttaja. Tilaaja toimittaa ppt-pohjan. Toteuttaja tekee tiivistä yhteistyötä merialuesuunnitteluyhteistyön suunnittelijan kanssa sähköpostitse ja erillisin Teams-tapaamisin. Hankkeen ohjausryhmä koostetaan merialuesuunnittelun koordinaatioryhmästä, eli rannikon maakuntien liittojen sekä ympäristöministeriön edustajista. Työhön on sisällyttävä vähintään aloitus-, väli ja loppukokous, jotka voidaan pitää etänä Teams-yhteydellä. Toteuttaja vastaa kokousten suunnittelusta ja muistioiden kirjaamisesta. Työsuunnitelman ja lopputuotteiden lopullinen muoto ja sisältö tarkennetaan tarjoajan kanssa yhteisesti aloituskokouksessa ja kommentoinnin perusteella prosessin aikana. Työ tehdään pääosin ’työpöytätyöskentelynä’, mutta sen tulee sisältää tarpeen mukaan myös muita työmenetelmiä kuten kyselyitä ja/tai haastatteluita. Toteuttajan tehtävänä on kuitenkin järjestää yksi asiantuntijatyöpaja tilaajan osoittamana päivänä (maaliskuussa 2025). Asiantuntijatyöpajan valmisteluiden osalta tulee toimia tiiviissä yhteistyössä tilaajan kanssa. Työssä voi hyödyntää lisäksi rannikon maakuntien liittojen merialuesuunnittelijoiden asiantuntemusta, merialuesuunnittelun sektoriyhteyshenkilöryhmää (50 organisaatiota) sekä avointa merialuesuunnittelun yhteistyöverkostoa, johon kuuluu noin 1000 henkilöä. Tarjouksen pohjaksi on hyvä tarkastella merialuesuunnittelun ensimmäisen kierroksen keskeisiä sisältöjä, jotka rakentuvat seuraavan kolmen kokonaisuuden ympärille: - Skenaariotyö, https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/skenaario-johdanto/ - Suomen merialueen kestävän käytön visio 2050 ja suunnittelualueiden tavoitteet ja tiekartat 2030, https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/visio-johdanto/ - Vaikutusten arviointi, https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/wp-content/uploads/2020/10/Mersu_vaikutukset_loppuraportti_2020_30102020_print.pdf Työn pohjaksi on hyvä tutustua myös merialuesuunnittelun tueksi valmisteltuihin aiempiin raportteihin: - Merituulivoiman tilanne- ja kehityskuvan kokonaistarkastelu; https://www.merialuesuunnittelu.fi/wp-content/uploads/2024/06/Merituulivoiman-tilanne-ja-kehityskuva.pdf - Sinisen talouden tilannekuva merialuesuunnittelun lähtökohtana 2018, https://www.merialuesuunnittelu.fi/wp-content/uploads/2019/12/Leino-K.-et-al.-2018.-Sinisen-talouden-tilannekuva-merialuesuunnittelun-l%C3%A4ht%C3%B6kohtana.pdf