Merialuesuunnittelu ja merellisten sektoreiden aluetaloudelliset vaikutukset

Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelussa huomioidaan seuraavat toimialat: energia-alat, meriliikenne ml. satamat, matkailu ja virkistyskäyttö, kalastus ja vesiviljely, meriteollisuus, sininen bioteknologia, kaivannaisala, kulttuuriperintö, meriympäristön ja -luonnon suojelu, sekä maanpuolustus. Merialuesuunnittelun toinen suunnittelukierros on käynnissä (2022–2028) ja merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Suunnittelussa sovelletaan ekosysteemipohjaista lähestymistapaa, jonka yhtenä periaatteena on kokonaisvaltainen tietopohja, joka käsittää kestävän kehityksen hengessä myös taloudellisten vaikutusten huomioimisen suunnittelun pohjana. Merellisten sektoreiden aluetaloudellisten vaikutusten selvittäminen rakentaa merialueen käytön tilannekuvaa ja luo siten pohjaa merialuesuunnittelun toisen kierroksen mission määrittelemiselle. Valmistuvaa selvitystä hyödynnetään sidosryhmäyhteistyössä merialueen käytön vision valmistelussa vuonna 2025. Hankinnan tarkoituksena on 1) valmistella yleiskuvaus merellisten sektoreiden taloudellisesta vaikuttavuudesta Suomessa, ja 2) tarkastella merellisten sektoreiden aluetaloudellisia vaikutuksia.

Strateginen Suomen Merialuesuunnitelma 2030 on voimassa. Digitaalinen suunnitelma löytyy sivulta www.merialuesuunnitelma.fi. Suunnitelma on valmisteltu kahdeksan rannikon maakunnan liiton yhteistyönä kolmessa osassa kolmella eri suunnittelualueella: 1) Suomenlahti, 2) Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa, sekä 3) Pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri. Suunnitteluratkaisut on tehty rannikon maakuntien liitoissa yhteistyössä koko merialueen kattavasti ja laajassa yhteistyössä sidosryhmien kanssa, ottaen huomioon alueelliset ominaispiirteet. Ympäristöministeriön tehtävänä on merialuesuunnittelun yleinen kehittäminen ja ohjaus sekä valtioiden välinen yhteistyö. Merialuesuunnittelun tarkoituksena on edistää merialueen eri käyttömuotojen kestävää kehitystä ja kasvua, merialueen luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä meriympäristön hyvän tilan saavuttamista. Merialuesuunnittelussa huomioidaan seuraavat toimialat: energia-alat, meriliikenne ml. satamat, matkailu ja virkistyskäyttö, kalastus ja vesiviljely, meriteollisuus, sininen bioteknologia, kaivannaisala, kulttuuriperintö, meriympäristön ja -luonnon suojelu, sekä maanpuolustus. Merialuesuunnittelussa tarkastellaan merellisten sektoreiden tarpeita ja sovitetaan niitä yhteen. Lisätietoa sivulla www.merialuesuunnittelu.fi. Merialuesuunnittelun toinen suunnittelukierros on käynnissä (2022–2028) ja merialuesuunnitelma päivitetään vuosina 2024–2027. Suunnittelussa sovelletaan ekosysteemipohjaista lähestymistapaa, jonka yhtenä periaatteena on kokonaisvaltainen tietopohja, joka käsittää kestävän kehityksen hengessä myös taloudellisten vaikutusten huomioimisen suunnittelun pohjana. Merellisten sektoreiden aluetaloudellisten vaikutusten selvittäminen rakentaa merialueen käytön tilannekuvaa ja luo siten pohjaa merialuesuunnittelun toisen kierroksen mission määrittelemiselle. Valmistuvaa selvitystä hyödynnetään sidosryhmäyhteistyössä merialueen käytön vision valmistelussa vuonna 2025. Hankinnan tarkoituksena on 1) valmistella yleiskuvaus merellisten sektoreiden taloudellisesta vaikuttavuudesta Suomessa, ja 2) tarkastella merellisten sektoreiden aluetaloudellisia vaikutuksia. Tarjoajan on esitettävä työsuunnitelmassaan hankkeen menestyksekkään toteuttamisen kannalta merkitykselliset toimenpiteet ottaen huomioon seuraavat keskeiset työtä ohjaavat seikat: 1.Tehtävässä työssä tulee tarkastella merialuesuunnittelun merellisten sektoreiden taloudellista vaikuttavuutta. Selvityksessä tulee huomioida kaikki merelliset sektorit ja vähintään kirjallisuuskatsaukseen perustuen tuoda esiin keskeiset talousluvut. 2. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa voidaan painottaa merellisten sektoreiden tarkastelua sen mukaan, mitä arvioinneissa tarvittavia aineistoja on saatavilla. Toteuttajan tulee esittää, mitä merellisiä sektoreita tehtävä aluetaloudellisten vaikutusten arviointi tulee painottamaan. 3. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa tulee tarkastella taloudellisia vaikutuksia sekä kahdeksan rannikon maakunnan tasolla, että merialuesuunnittelun suunnittelualueilla. Merialuesuunnittelun suunnittelualueet ovat Suomenlahti, Saaristomeri ja Selkämeren eteläosa, sekä pohjoinen Selkämeri, Merenkurkku ja Perämeri. 4. Menetelmävalinnassa on hyvä tarkastella perusvaikuttavuuden arvioinnin lisäksi kerrannaisvaikutuksia, ja ottaa huomioon resurssirajoitteet. Lopputuotteista vastaa toteuttaja seuraavasti: - Lopputuotteet ovat ainoastaan digitaalisessa muodossa. Kaikissa tuotteissa käytetään merialuesuunnittelun graafista ilmettä. Tilaaja toimittaa graafisen ohjeistuksen. -Hankeraportti valmistellaan suomeksi ja julkaisu taitetaan merialuesuunnittelun taittopohjalle. Tilaaja toimittaa taittopohjan. -Käytetyistä menetelmistä ja keskeisimmistä tuloksista valmistellaan .ppt-pohjalle tehty tiivis kuvaus/esitys, jonka tulee sisältää korkealaatuista infografiikkaa (vähintään 3 kpl). Ppt-esitys valmistellaan kolmella kielellä, FI, SV ja EN. Käännöstyöstä vastaa toteuttaja. Tilaaja toimittaa .ppt-pohjan. Toteuttaja tekee tiivistä yhteistyötä merialuesuunnitteluyhteistyön koordinaattorin kanssa sähköpostitse ja erillisin Teams-tapaamisin. Hankkeen ohjausryhmä koostetaan merialuesuunnittelun koordinaatioryhmästä, eli rannikon maakuntien liittojen sekä ympäristöministeriön edustajista. Työhön on sisällyttävä vähintään aloitus-, väli ja loppukokous, jotka voidaan pitää etänä Teams-yhteydellä. Toteuttaja vastaa kokousten suunnittelusta ja muistioiden kirjaamisesta. Työsuunnitelman ja lopputuotteiden lopullinen muoto ja sisältö tarkennetaan tarjoajan kanssa yhteisesti aloituskokouksessa ja kommentoinnin perusteella prosessin aikana. Työ tehdään ’työpöytätyöskentelynä’, mutta sen tulee sisältää tarpeen mukaan myös muita työmenetelmiä kuten kyselyitä ja/tai haastatteluita ja/tai työpajoja. Työssä voi hyödyntää rannikon maakuntien liittojen merialuesuunnittelijoiden asiantuntemusta, merialuesuunnittelun sektoriyhteyshenkilöryhmää (50 organisaatiota) sekä avointa merialuesuunnittelun yhteistyöverkostoa, johon kuuluu noin 1000 henkilöä. Tarjouksen pohjaksi on hyvä tarkastella merialuesuunnittelun ensimmäisen kierroksen keskeisiä sisältöjä, jotka rakentuvat seuraavan kolmen kokonaisuuden ympärille - Skenaariotyö, https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/skenaario-johdanto/ - Suomen merialueen kestävän käytön visio 2050 ja suunnittelualueiden tavoitteet ja tiekartat 2030, https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/visio-johdanto/ - Vaikutusten arviointi, https://meriskenaariot.info/merialuesuunnitelma/wp-content/uploads/2020/10/Mersu_vaikutukset_loppuraportti_2020_30102020_print.pdf Työn pohjaksi on hyvä tutustua myös merialuesuunnittelun tueksi valmisteltuihin aiempiin raportteihin: - Merituulivoiman tilanne- ja kehityskuvan kokonaistarkastelu; https://www.merialuesuunnittelu.fi/wp-content/uploads/2024/06/Merituulivoiman-tilanne-ja-kehityskuva.pdf - Sinisen talouden tilannekuva merialuesuunnittelun lähtökohtana 2018, https://www.merialuesuunnittelu.fi/wp-content/uploads/2019/12/Leino-K.-et-al.-2018.-Sinisen-talouden-tilannekuva-merialuesuunnittelun-l%C3%A4ht%C3%B6kohtana.pdf Sekä kansainvälisiin esimerkkeihin taloudellisten vaikutusten arvioinneista: -Ireland’s Ocean Economy, Key Facts and Figures, 2023, https://oar.marine.ie/bitstream/handle/10793/1882/Ireland%27s%20Ocean%20Economy%202023.pdf?sequence=6&isAllowed=y oThe Ocean Economy in 2030, https://www.oecd.org/en/publications/the-ocean-economy-in-2030_9789264251724-en.html - The Ocean Economy in 2030, https://www.oecd.org/en/publications/the-ocean-economy-in-2030_9789264251724-en.html