Rahoitusjärjestelyt merituulivoimahankkeille Suomen talousvyöhykkeellä

Merituulivoimahankkeet ovat miljardiluokan investointeja ja talousvyöhykkeellä sijaitsevan merituulivoiman edistämiseksi tulee huomioida riittävät vakuusjärjestelyt hankkeiden rahoituksen mahdollistamiseksi. Suomen kiinteistöjärjestelmä ei ulotu talousvyöhykkeelle, minkä johdosta talousvyöhykettä koskevat oikeudet eivät ole rekisteröitävissä Maanmittauslaitoksen lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin, jonne voidaan rekisteröidä niin maalle kuin aluevesillekin rakennettavia tuulivoimahankkeita koskevat oikeudet. Tämä tuo haasteita talousvyöhykkeellä sijaitsevien hankkeiden rahoitusjärjestelyihin. Yrityskiinnitystä voitaisiin käyttää rahoituksen vakuuden turvaamiseen, mutta tämä ei anna rahoittajalle vastaavaa suojaa kuin kiinteistöjärjestelmän mahdollistama kiinnitys. Vakuusmielessä ongelmallista on myös se, että todennäköisesti ei ole tarkoituksenmukaista, että talousvyöhykettä koskevat oikeudet olisivat vapaasti siirrettävissä. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistelemassa talousvyöhykkeen merituulivoimalakia, jota sovellettaisiin nykyisen talousvyöhykkeen rinnalla ja osin sen sijasta. Keskeisimmät lakihankkeessa ratkaistavat asiat ovat yksinoikeuden määräytyminen, lupamenettelyt (joita sovellettaisiin nykyisen talousvyöhykelain 6 §:n ja 7 §:n sijasta merituulivoimaan sekä talousvyöhykkeellä sovellettavan lainsäädännön tarkentaminen. Aikataulullisesti tavoitteena on antaa hallituksen esitys eduskuntaan syksyllä 2024. Hankintaan varattu enimmäismääräraha on 40 000 euroa. Tätä korkeammat tarjoukset suljetaan pois tarjouskilpailusta.

Selvityksessä tulisi käsitellä erityisesti seuraavia kysymyksiä ja ehdottaa niiden pohjalta ratkaisuehdotuksia nykylainsäädännön kehittämiseksi: o Kansainväliset esimerkit talousvyöhykkeen vakuusjärjestelyistä: Alla mainittujen kysymysten lisäksi kansainvälisessä vertailussa tulisi kiinnittää huomiota myös muihin seikkoihin, jotka voivat edesauttaa hankkeiden rahoitusjärjestelyjä. o Oikeuksien siirrettävyys, kesto ja laajuus rahoitusjärjestelyjen näkökulmasta:  Oikeuksien siirrettävyys: Selvityksessä tulisi kuvata rahoitusjärjestelyjen haasteet, mikäli talousvyöhykettä koskevat oikeudet eivät olisi vapaasti siirrettävissä, sekä ratkaisuehdotuksia näihin haasteisiin. Tiettyjen kaivoslain mukaisten lupien siirrettävyyttä ja siirtokriteereitä sekä kaivosluvan mukaisten oikeuksien panttauskelpoisuutta on pidetty yhtenä esimerkkinä mallista, jolla voitaisiin saada ennakoitavuutta siirtokriteereihin ja turvata rahoittajien asemaa. Selvityksessä on hyvä käsitellä kaivoslain mukaista mallia huomioiden kuitenkin talousvyöhykkeen merituulivoimahankkeiden mittaluokka ja erityispiirteet sekä erityisesti kehitystarpeet merituulivoiman näkökulmasta.  Oikeuksien kesto: Selvityksessä tulee kuvata rahoittajien vähimmäisvaatimusten lisäksi, minkälainen merkitys rahoittajille on sillä, myönnetäänkö oikeudet mahdollisilla optio- tai etuoikeuksilla oikeuksien pidennykseen. Oikeudet tullaan myöntämään määräaikaisina. Lisäksi selvityksessä tulisi käsitellä rahoittajien näkökulmasta oikeuksien myöntävän tahon mahdollisuutta tehdä myöhemmin muutoksia tai peruttaa jo myönnettyjä oikeuksia.  Oikeuksien laajuus: Selvityksessä tulisi käsitellä, mitä tulisi huomioida talousvyöhykettä koskevien oikeuksien laajuutta harkittaessa rahoitusjärjestelyn näkökulmasta (esim. yksinomaisuus ja alueen muu käyttö/hyödyntämismahdollisuudet, oikeuksien aluerajaus ja viereiset hankkeet). o Yrityskiinnityksen toimivuus rahoituksen vakuutena: Selvityksessä tulisi arvioida, mikä merkitys yrityskiinnityksellä on talousvyöhykkeen hankkeiden vakuusjärjestelyjen kannalta (esim. onko yrityskiinnitys vain lisävakuusmahdollisuus). Lisäksi tulisi arvioida, onko yrityskiinnitysten täytäntöönpanoa koskevaa lainsäädäntöä tarpeen selkeyttää talousvyöhykkeen osalta, ja ehdottaa tarvittaessa ratkaisuehdotuksia. o Muut rahoitusjärjestelyjen vakuusmahdollisuudet: Selvityksessä tulisi kuvata, mitä muita vakuusmuotoja projektirahoituksessa tyypillisesti käytetään (esim. saatavien panttaus, osakepanttaus, yritystakaus) ja mikä näiden merkitys on talousvyöhykkeiden hankkeiden kannalta. Aluevesille sijoittuvan hankkeen liityntäjohdon sopimusperusteisten vuokra- tai käyttöoikeuksien kiinnittämistä on pidetty yhtenä lisävakuusmahdollisuutena talousvyöhykkeen hankkeille. Selvityksessä tulee huomioida myös, mikä tämän merkitys on rahoittajille. o Mahdolliset lisätoimet hankkeiden rahoituksen mahdollistamiseksi (esim. erillinen rekisteri talousvyöhykettä koskevista oikeuksista): Kuten edellä on todettu, tiettyjen kaivoslain mukaisten lupien siirtokriteereitä ja panttauskelpoisuutta on pidetty yhtenä esimerkkinä mallista talousvyöhykettä koskeville oikeuksille. Kaivoslaissa on säädetty erillisestä kaivosrekisteristä, johon merkitään myös panttioikeuksia koskevat tiedot. Selvityksessä on hyvä huomioida vastaavan tyyppisen rekisterin tarpeellisuus talousvyöhykkeen hankkeiden rahoituksen näkökulmasta. Lisäksi selvityksessä tulee tuoda esiin muut mahdolliset toimet, joilla voidaan edesauttaa hankkeiden rahoitusjärjestelyjä.