Kanta-Hämeen uusiutuvan energian selvitys- mahdollisuudet maakunnan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi

Kanta-Häme on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035, ja tämän jälkeen hiilinegatiivinen. Työn tavoitteena on muodostaa käsitys maakunnan energiataseen nykytilasta sekä muodostaa yleiskäsitys siitä, miten maakunnan energiajärjestelmä voisi olla hiilineutraali vuonna 2035. Selvitys toimii maakuntakaavan taustaselvityksenä. Selvitys konkretisoi hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia vihreän siirtymän investointeja ja niiden edellyttämiä maa-alueita. Tulosten perusteella arvioidaan maankäytön muutosten vaikutukset maakunnan hiilitaseeseen. Selvitys tunnistaa myös mahdolliset ristiriitakohdat. Hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen edellyttää maakunnalta omaa uusiutuvan energian tuotantoa. Työssä esitetään erilaisia vaihtoehtoja energiantuotannon laadun ja määrän osalta. Vaihtoehtojen selvittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi backcasting -menetelmää, eli ns. ”taaksepäin laskentaa”. Työssä tunnistetaan maakunnan tasolla tarvittavien päästövähennysten määrä sekä tarvittavan uusiutuvan energian tuotantovolyymi, jotta hiilineutraaliustavoite voi toteutua. Työssä osoitetaan millä keinoin ja millaisia aluevarauksia energiantuotanto edellyttää. Selvityksessä keskitytään maakunnan alueella tapahtuvaan ja tarvittavaan uusiutuvaan lämmön- ja sähköntuotantoon.

Hankkeen tarkoituksena on nopeuttaa vihreän siirtymän investointihankkeiden kaavoitusta ja lupamenettelyä ja siten edistää hankkeiden toteutumista. Hämeen liitto on saanut valtionavustusta ympäristöministeriöltä selvityksen laadintaan. Avustuksella edistetään vihreää siirtymää ja hallitusohjelman tavoitteita Suomen hiilineutraaliudesta vuonna 2035. Ilmasto- ja luontokriisin ratkaiseminen vaatii luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä merkittäviä investointeja vihreään siirtymään. Vihreällä siirtymällä tarkoitetaan muutosta kohti ekologisesti kestävää taloutta ja kasvua, joka ei perustu luonnonvarojen ylikulutukseen, vaan nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin. Siirtymä onnistuu vain, kun ilmaston rinnalla huomioidaan myös muut ympäristö- ja luontovaikutukset, taloudellinen kestävyys sekä sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kuntien ja maakuntien liittojen alueidenkäytön suunnittelulla ja kaavoituksella on merkittävä rooli vihreän siirtymän mahdollistamisessa. Kanta-Häme on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035, ja tämän jälkeen hiilinegatiivinen. Työn tavoitteena on muodostaa käsitys maakunnan energiataseen nykytilasta sekä muodostaa yleiskäsitys siitä, miten maakunnan energia-järjestelmä voisi olla hiilineutraali vuonna 2035. Selvitys toimii maakuntakaavan taustaselvityksenä. Selvitys konkretisoi hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi tarvittavia vihreän siirtymän investointeja ja niiden edellyttämiä maa-alueita. Tulosten perusteella arvioidaan maankäytön muutosten vaikutukset maakunnan hiilitaseeseen. Selvitys tunnistaa myös mahdolliset ristiriitakohdat. Hiilineutraaliustavoitteen toteutuminen edellyttää maakunnalta omaa uusiutuvan energian tuotantoa. Työssä esitetään erilaisia vaihtoehtoja energiantuotannon laadun ja määrän osalta. Vaihtoehtojen selvittämiseen voidaan käyttää esi-merkiksi backcasting -menetelmää, eli ns. ”taaksepäin laskentaa”. Työssä tunnistetaan maakunnan tasolla tarvittavien päästövähennysten määrä sekä tarvittavan uusiutuvan energian tuotantovolyymi, jotta hiilineutraaliustavoite voi toteutua. Työssä osoitetaan millä keinoin ja millaisia aluevarauksia energiantuotanto edellyttää. Selvityksessä keskitytään maakunnan alueella tapahtuvaan ja tarvittavaan uusiutuvaan lämmön- ja sähköntuotantoon. Selvityksessä esitetään vähintään kolme vaihtoehtoa uusiutuvan energian tarpeen volyymista ja osoitetaan, millaisin energiantuotantoyhdistelmin, jo tehdyt investoinnit huomioon ottaen, hiilineutraaliustavoitteeseen voitaisiin päästä. Huomioidaan myös investointien mahdolliset vaikutukset hiilinieluihin sekä ener-giansiirtoverkostoon. Vaihtoehdot ovat esimerkiksi Vaihtoehto 1: Nykyura  Maakunnan hiilinielujen määrä ei muutu.  Maakunnan kulutusperäiset päästöt nykyuralla.  Osoitetaan kuinka paljon ja millaista uusiutuvaa energiaa tarvitaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Vaihtoehto 2: Energiaa säästetään, hiilinielut kasvavat  Maakunnan energiankulutus vähenee.  Maakunnan hiilinielujen määrä kasvaa.  Osoitetaan kuinka paljon ja millaista uusiutuvaa energiaa tarvitaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Vaihtoehto 3: Energian tarve kasvaa, hiilinielut supistuvat  Maakunnan energiankulutus kasvaa.  Maakunnan hiilinielujen määrä laskee.  Osoitetaan kuinka paljon ja millaista uusiutuvaa energiaa tarvitaan hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi. Vaihtoehtojen tarkastelussa käytettävät tavoite- tai päästötasot sovitaan työn käynnistyessä. Työssä tarkastellaan teollisen kokoluokan uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksia. Keskeistä on, että tarkasteltavat energiamuodot ovat niin sanottuja “puhtaan energian” muotoja. Esimerkkeinä tarkasteltavista energiamuodoista voisivat olla mm. aurinkovoima, syvägeoterminen energia, ja myös uusiutuvaan energiaan pohjautuva vedyntuotanto sekä tuulivoima. Kanta-Hämeen tuulivoimapotentiaalin selvitys aluetarkasteluineen on juuri valmistunut, joten sen tulokset ovat tämän selvityksen käytettävissä. Maakuntatasolla laaditaan poissulkevin menetelmin paikkatietoanalyysit uusiutuvan energian tuotantoalueista ja –verkoista. Esitetyt vaihtoehdot edellyttävät vaikutusten arviointia. Tarkasteltavissa uusiutuvan energian vaihtoehdoissa/ratkaisuissa tulee huomioida, ettei ekologista verkostoa ydinalueineen ja viheryhteyksineen vaaranneta. Kanta-Hämeen ekologinen verkosto -selvitys toimii työn taustaaineistona.