KESKEYTYSILMOITUS: Energiapolitiikan kehitys

Tausta Kauppa- ja teollisuusministeriöön perustettiin 1.3.1975 erillinen energiaosasto turvaamaan energiahuoltoon liittyvien asioiden keskitettyä käsittelyä ja tehostamaan energiahuoltoon liittyviä toimia. Osaston perustamisen taustalla vaikutti 1970-luvun alussa koettu maailmanlaajuinen energiakriisi, joka vaikeutti erityisesti öljyn saantia länsimaissa, nosti hintoja ja johti Suomessakin koviin energiansäästötoimiin. Nyt vajaa 50 vuotta myöhemmin energiakriisi on Venäjän hyökkäyksen vuoksi jälleen ajankohtainen, tällä kertaa kyseessä on kuitenkin ennen kaikkea eurooppalainen kaasukriisi. Energiaosasto haluaa tilata helmikuussa 2025 julkaistavan juhlateoksen, jossa käydään läpi osaston ja Suomen taivalta 70-luvulta nykypäivään. Tarkoituksena on kuvata ja analysoida energiapolitiikkaa viimeisten 50 vuoden ajalta historian tutkimuksen näkökulmasta ja menetelmin. Käsittelytavasta rajataan pois politiikan ja politologinen tutkimus. Kuvaukset ja analysoinnit tulee tehdä valtion näkökulmasta. Tarkoituksena on tarkastella, mitä valtio on tehnyt vaikuttaakseen energiamarkkinoiden sekä energian kysynnän ja tarjonnan kehitykseen, ja miten se on kytkeytynyt yhteiskunnan kehitykseen. Kehitystä tarkastellaan asiakirjojen ja mahdollisuuksien mukaan aikalaisten näkökulmista ja Suomen ulkopuolelta. Tehtävän tavoitteet Pääkysymyksenä on, mitä valtio on tehnyt mahdollistaakseen ja edistääkseen kohtuuhintaisen energian tuotantoa, energian toimitus- ja huoltovarmuutta sekä ekologista kestävyyttä. Siihen liittyy olennaisesti se, mitä energiapoliittisia toimia valtio on tehnyt ja miten tekoja ja valintoja voidaan perustella ja miten ne kytkeytyvät yhteiskunnan kehitykseen. Julkisella vallalla on ollut ja on edelleen käytettävissään erilaisia keinoja energiatalouden ohjaukseen kuten sääntely ja tuet, sekä energian tuotannolle asetettavat verot, maksut ja rajoitukset. Energiaosaston perustamisen aikoihin myös energiatutkimuksen edistäminen ja suuntaaminen olivat merkittävässä asemassa. Tehtävässä tarkasteltava ajanjakso rajataan siten, että lähtökohtana on energiaosaston perustaminen vuonna 1975 ja sen jälkeinen kehitys. Historian asettamiseksi kontekstiin tarkastellaan tarpeellisessa määrin aikaisempia vuosikymmeniä. Energiapolitiikan keskeiset periaatteet ovat toimitusvarmuus, kustannustehokkuus ja kestävä ilmastovaikutus. Nämä periaatteet ovat tunnistettavissa eri aikoina, joten kehitystä voidaan kuvata ja analysoida niiden näkökulmasta. Hankinnan tarkempi sisältökuvaus on tarjouspyynnön liitteessä 1 Energiapolitiikan kehitys -tarjouspyyntö VN_1278_2023. Työn suorittaja toimittaa tulokset vuoden 2024 loppuun mennessä. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa lopputuotteen julkaisemisesta vuoden 2025 aikana.

Hankinta on EU-kynnysarvon ylittävä hankinta. Katso hankinnan tarkempi kuvaus tarjouspyynnön liitteestä: Energiapolitiikan kehitys -tarjouspyyntö VN_1278_2023. Hankkeen toteutusaikataulu on 6.3.2023 – 31.12.2024. Hankkeen lopullisen suomenkielisen käsikirjoituksen tulisi olla valmiina 31.12.2024. Tarjouspyynnön kohteena olevaa työtä ohjaa työ- ja elinkeinoministeriön asettama ohjausryhmä, jonka jäsenet edustavat ministeriötä ja Energiavirastoa. Tekijäksi valittu pitää pöytäkirjaa hankkeen seurantakokouksissa sovituista ja päätetyistä asioista.

Saapuneiden tarjousten läpikäynnin yhteydessä työ- ja elinkeinoministeriö on huomannut, että 19.1.2023 julkaistussa tarjouspyynnössä on ollut tarjousten enimmäishintaa ja hankinnan toteuttamiseen varattua määrärahaa koskeva virhe. Tarjouspyynnön liitteenä olleen hintalomakkeen solussa A3 on todettu, että tarjoajan vertailuhinta ei saa ylittää hankinnalle varattua budjettia, joka on 250 000 euroa. Hintalomakkeen solussa E3 taas on todettu, että tarjoajan vertailuhinta ei saa ylittää hankinnalle varattua budjettia, joka on 200 000 euroa. Hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntö on osoittautunut myöhemmässä tarkastelussa epäselväksi ja tulkinnanvaraiseksi, eikä ei vastaa hankintalaissa asetettuja edellytyksiä. Hankinta keskeytetään edellä mainituin perustein. Hankinnan keskeyttämiselle on hankintalain tarkoittama perusteltu syy. Ratkaisu ei vaikuta syrjivästi tarjoajiin. Koska hankinta tullaan kilpailuttamaan uudelleen, on tarjoajien tasapuolisen kohtelun näkökulmasta, tulevaa kilpailutusta ajatellen, perusteltua pitää saadut tarjoukset salassa, kunnes työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt hankintapäätöksen uudessa hankintamenettelyssä tai mahdollisesti päättänyt, että uutta hankintaa ei tultaisi tekemään.