TIETOPYYNTÖ MARKKINAKARTOITUKSEEN Sosiaalihuollon ja lastensuojetun tukipalvelut

Tämä ei ole hankintailmoitus tai tarjouspyyntö, vaan tarkentava markkinakartoitus eli tietopyyntö. Varsinainen tarjouskilpailu on tarkoitus järjestää syksyllä 2023. Tällä tietopyynnöllä on tarkoitus selvittää sosiaalihuollon ja lastensuojelun tukipalvelujen hankintaan liittyviä kysymyksiä. Tietopyynnön tavoitteena on saada kattavasti hankittavan palvelun saatavuutta ja ominaisuuksia koskevaa tietoa, jotta mahdollinen tarjouskilpailu voidaan toteuttaa mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Palveluiden kohderyhmänä ovat vanhemmat ja 0–17-vuotiaat lapset. Palveluja annetaan perheille määräaikaisena sosiaalihuollon ja lastensuojelun tukitoimena. Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan aina lapsen ja perheen tarpeen mukaan. Työskentelyssä on huomioitavaa, että se perustuu aina sosiaalityöntekijän/omatyöntekijän arvioon, päätökseen ja ohjaukseen sekä ottaa huomioon asiakkaan asiakassuunnitelman ja siinä asetetut tavoitteet. Työskentelyssä on raportointivastuu sosiaalityöntekijälle/omatyöntekijälle, joten palveluntuottajalla on oltava jokin hyväksytty asiakastietojärjestelmä, jolla varmistetaan asianmukainen raportointi ja tietoturva. Sähköpostin liitetiedostossa palveluntuottajan tulee esitellä palveluihin liittyvä palvelukonsepti. Palveluntuottaja voi myös esitellä mahdollisia omia toteutustapoja. Määräajan jälkeen joidenkin markkinakartoitukseen/tietopyyntöön vastanneiden kanssa käydään vuoropuhelua. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue ei maksa korvauksia markkinakartoituksiin osallistuneille palveluntuottajille. Markkinavuoropuhelu pyritään käymään toukokuussa 2023 kirjallisesti ja/tai suullisesti, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen päättämällä tavalla. Pyydämme markkinakartoituksesta/tietopyynnön sisällöstä kiinnostuneita palveluntuottajia lähettämään kommentit sähköpostitse osoitteisiin hankinnat@vakehyva.fi ja jussi.pehkonen@vakehyva.fi 20.4.2023 klo 12.00 mennessä. Sähköpostin viestikentässä on oltava merkintä "TIETOPYYNTÖ VAKEDno-2023–874 SOSIAALIHUOLLON JA LASTENSUOJELUN TUKIPALVELUJEN HANKINTA” ja yrityksen nimi.

Tällä tietopyynnöllä pyydetään palveluntuottajilta tietoja seuraavista sosiaalihuollon ja lastensuojelun tukipalvelujen hankinnan osakohteista: 1. Ammatillinen tukihenkilötoiminta Ammatillisella tukihenkilötoiminnalla tarkoitetaan pääsääntöisesti 12–17-vuotiaan lapsen kanssa tehtävää aikuisjohtoista ammatillista tukityötä, kuten keskusteluapua sekä yhdessä tekemistä ja toimimista. Ammatillisella tukihenkilötyöllä voidaan tukea lapsen vanhempaa kasvatustehtävässään olemalla yhtenä aikuisena lapsen elämässä. Lisäksi voidaan auttaa lasta käsittelemään pulmiaan ja kokemaan myönteisiä asioita sekä vahvistamaan omia voimavaroja. Ammatillinen tukihenkilötoiminta on asiakassuunnitelman mukaisesti sovittua muutokseen pyrkivää, tukea antavaa, kontrolloivaa ja ohjaavaa työtä nuoren kanssa. Tavoitteena on nuoren ja hänen perheensä tukeminen, asiakkaan motivoiminen hoidon ja kuntoutuksen piiriin, asiakassuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin sitoutuminen ja sitouttaminen sekä muutoksen mahdollistaminen. Tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti yhdessä lapsen, hänen perheensä ja Tilaajan edustajan kanssa. Työskentelyssä tulee huomioida asiakkaiden tarpeet ja joustavuus tapaamisaikojen ja kertojen suhteen. Tyypillisesti ammatillinen tukihenkilö tapaa lasta keskimäärin 1–2 kertaa viikossa. Tapaamiskerran pituus on keskimäärin 1–3 tuntia. 2. Sosiaalihuollon mukainen perhetyö / Tehostettu perhetyö Perhetyö on lapsen ja perheen tarpeiden mukaista, suunnitelmallista, vaikuttavaa ja joustavaa. Perhetyöllä tuetaan asiakkaan ja hänen perheensä hyvinvointia. Tarkoituksena on perheen voimavarojen vahvistami-nen ja vuorovaikutuksen parantaminen. Sitä toteutetaan aina asiakassuunnitelman mukaiset tavoitteet huomioiden. Asiakkaat ovat lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun asiakkaita tai sosiaalihuollon asiakkaita. Asiakkaana on aina lapsi/lapset perheessä ja työskentely tapahtuu lapsilähtöisesti vanhempien/huoltajien sekä läheis- ja viranomaisverkostojen kanssa. Perhetyötä järjestetään lapsen ja perheen tarpeen mukaan asiakassuunnitelmaan perustuen. Sitä järjestetään Tilaajan edustajan arvioon, päätökseen ja ohjaukseen perustuen suunnitelmallisena muutos- ja tukityöskentelynä tai äkilliseen tarpeeseen selvittää ja arvioida perheen tilanne. Työskentelyssä tulee huomioida asiakkaiden tarpeet ja joustavuus tapaamisajoissa, -paikoissa ja käyntikerroissa sekä työskentelymenetelmissä. Tehostetun perhetyön osalta työskentely kohdistuu lastensuojelullista huolta herättäviin ongelmiin sekä perheiden elämän kriisitilanteisiin. Työskentelyllä pyritään saamaan aikaan konkreettisia muutoksia lapsen ja hänen perheensä olosuhteisiin. Sosiaalihuollon perhetyön osalta työskentely kohdistuu erityistä tukea tarvitseviin ja varhaisen tuen perheisiin. Työskentelyllä pyritään ehkäisemään lapsen ja perheen syrjäytymistä sekä kiireellisten sijoitusten ja huostaanottojen tarvetta. Lastensuojelun perhetyössä työskentelyllä voidaan myös tukea lapsen sijoitusprosessin onnistumista suostumuksellisen huostaanoton onnistumiseksi tai tukea lapsen kotiutusta sijoituksen jälkeen. Perhetyön tavoitteena voi olla myös lapsen ja perheen pitkäaikainen, kannatteleva tukeminen, jos lapsen kotona asuminen ilman perhetyötä ei ole mahdollista. Työskentelyssä korostuu aktiivinen verkostoituminen lapsen ja perheen tilanteen parantamiseksi. 3. Ammatillinen tukiperhetoiminta Ammatillinen tukiperhetoimintaa järjestetään lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain asiakkaana oleville lapsille ja se tukee erityisesti vaativahoitoisia lapsia. Toiminnassa toteutuu lapsen oikeus lapsuuteen, leikkiin, huolenpitoon ja siihen, että vanhemmat saavat omaan jaksamiseensa tukea. Toiminta auttaa lapsiperheitä selviytymään paremmin silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat heikentyneet ja perheen verkosto on suppea. Tukiperhetoimintaan osallistuvat lapset asuvat omassa kodissaan, mutta perheen jaksamista heikentävien tilanteiden myötä perheet tarvitsevat ammatillista tukiperhetoimintaa. Tukiperhetoiminta on paikka, johon lapsen voi viedä turvallisin mielin. Tukiperhetoiminta antaa lapselle erilaisia kokemuksia ja tärkeitä aikuisia ihmissuhteita. Ammatillista tukiperhetoimintaa tarvitaan 1–17-vuotiaille lapsille, pääsääntöisesti yli kolme (3) vuotiaille lapsille. Pienten lasten kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että lapsi ja tukiviikonlopun aikuiset voivat tutustua rauhassa, jolloin tutustumisvaiheessa lapsi käy tukiperhetoiminnassa tavallista lyhyempiä aikoja. 4. Ammatillinen tukiviikonlopputoiminta ryhmämuotoisena palveluna Ammatillinen tukiviikonlopputoimintaa järjestetään lastensuojelun ja sosiaalihuoltolain asiakkaana oleville lapsille ja se tukee erityisesti vaativahoitoisia lapsia. Toiminnassa toteutuu lapsen oikeus lapsuuteen, leik-kiin, huolenpitoon ja siihen, että vanhemmat saavat omaan jaksamiseensa tukea. Toiminta auttaa lapsiperheitä selviytymään paremmin silloin, kun vanhempien omat voimavarat ovat heikentyneet ja perheen verkosto on suppea. Tukiviikonloppuun osallistuvat lapset asuvat omassa kodissaan, mutta perheen jaksamista heikentävien tilanteiden myötä perheet tarvitsevat ammatillista tukiviikonlopputoimintaa. Tukiviikonloppu on paikka, johon lapsen voi viedä turvallisin mielin. Tukiviikonloput antavat lapselle erilaisia kokemuksia ja tärkeitä aikuisia ihmissuhteita. Ammatillista tukiviikonlopputoimintaa tarvitaan 1–17-vuotiaille lapsille, pääsääntöisesti yli kolme (3) vuotiaille lapsille. Pienten lasten kohdalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että lapsi ja tukiviikonlopun aikuiset voivat tutustua rauhassa, jolloin tutustumisvaiheessa lapsi käy tukiviikonloppupaikassa tavallista lyhyempiä aikoja. 5. Lapsen ja nuoren lähiympäristöön vietävä sosiaalihuollon tuki Sosiaalihuolto voi suunnitelmallisesti tukea lapsen koulunkäyntiä ja näin vähentää lapsen syrjäytymisuhkaa. Lapsella on oikeus saada koulutusta, käyttää omia taitoja sekä saada omaa kehityspotentiaalinsa käyttöön. Lapsen arkielämä voi olla haasteellista monesta syystä. Kotiin vietävällä ja verkostoihin jalkautuvalla työllä pyritään vaikuttamaan lapsen motivaatioon esimerkiksi käydä koulua ja varmistaa hänen ikätasoinen osallisuutensa erilaisiin arjen toimintoihin. Työskentelyn tavoitteena on vahvistaa lapsen sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja esim. vähentää nuoren koulunkäynnin esteitä. Työskentelyn tavoitteena on vahvistaa pääsääntöisesti 10–17-vuotiaan lapsen sosiaalisia ja tunne-elämän taitoja sekä vähentää lapsen koulunkäynnin esteitä. Tukipalvelu ei korvaa Perusopetuslain ja Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisia velvoitteita. Työskentelyä on tavallisesti noin 1–5 kertaa viikossa noin kolmen kuukauden ajan. Työskentely sisältää myös yhteistyötä ja yhteydenpitoa lapsen ja vanhempien viranomaisverkostojen kanssa. 6. Pari- ja perheterapeuttinen työskentelyjakso Perhe- ja/tai pariterapeuttisen työskentelyjakson tavoitteena on lisätä perheen ymmärrystä tilanteestaan ja parantaa heidän keskinäisiä vuorovaikutussuhteitaan. Perheterapeutin tehtävänä on yhdessä koko perheen kanssa tutkia ja löytää uusia näkökulmia pulmallisiin tilanteisiin. Tavoitteena on perheenjäsenten keskinäisen vuorovaikutuksen paraneminen, perheen hyvinvoinnin edistäminen ja perheen oman toimijuuden vahvistaminen. Perhe- ja/tai pariterapeuttisessa työskentelyssä voidaan tarkastella vanhempien ja lasten välisiä suhteita, sisarusten välisiä suhteita sekä haasteita ja vahvuuksia näissä. Perheterapiaan voi hakeutua myös parisuh-deasioissa. Asiakkaita kannustetaan tekemään ja kokeilemaan asioita myös tapaamisten ulkopuolella, perheen arjessa. Jaksot perhe- ja pariterapeuttisessa työskentelyssä ovat lyhyitä ja fokusoituja. Kyseessä on vuorovaikutusta kuntouttava prosessi ja perheterapeutti toimii prosessin ohjaajana. Edellytyksenä terapialle ovat asiakkaan riittävän vakaat elämänolosuhteet ja oma motivaatio tehdä muutoksia omaan vuorovaikutukseen perheen tilanteen parantamiseksi. Perheterapiaprosessit toteutetaan lähellä perheen arkea esimerkiksi kotona ja tarvittaessa etäyhteydellä. Perheterapia räätälöidään kulloisenkin lapsen/lasten ja perheen tarpeisiin, perheen/lapsen erityispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Perheterapeuttisesti voidaan työskennellä erilaisten teemojen kanssa. Siinä voidaan keskittyä perhesysteemin osien toimivuuteen, esimerkiksi tarkastella vanhempien ja lasten välisiä suhteita, sisarusten välisiä suhteita tai vanhempien välistä vuorovaikutusta (tarvittaessa myös ylisukupolvisia vuorovaikutusmalleja) sekä haasteita ja vahvuuksia näissä. Prosessiin luonteeseen kuuluu myös se, että työskentelyn fokus voi muuttua. Yhteisneuvottelu tavoitteista on tärkeää. 7. Varhaisen vuorovaikutuksen kuntouttavat ja hoidolliset interventiot Varhaisen vuorovaikutuksen kuntouttavat ja hoidolliset interventiot voivat olla psykologien konsultaatioita, arvioita tai tutkimuksia, DDP-lyhytterapiaa (Dyadic Developmental Psychotherapy) tai Theraplay-hoitoa (sisältäen MIM-arvioinnin). Psykologisen arvioinnin tavoitteena on selvittää ja tarkentaa lapsen sekä hänen perheensä toimintakykyä ja jatkohoidon tarvetta. Tilaajana toimii Vantaan perheneuvolatoiminnan yksikkö ja työskentelyn tavoite ja psykologin konsultaation, arvion ja tutkimuksen pääasiallinen kysymys on määritelty moniammatillisesti ennen tilausta. Hankinta kohdistuu alle 13-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Työskentelyjakson tulee sisältää sekä lapsen että perheen tapaamisia. 8. Ryhmämuotoiset palvelut Ryhmämuotoisia palveluita järjestetään pääasiassa sosiaalihuollossa. Ryhmämuotoisten palveluiden etuja on vanhempien verkostoituminen ja vertaistuki. Ryhmien koot vaihtelevat teemoittain. Ryhmämuotoisilla palveluilla voidaan tukea sekä ennaltaehkäistä vanhempien ja lasten yksinäisyyttä. Ryhmien toteutus tulee olla virka-, ilta- tai viikonloppuaikaan. Lapsille suunnat-tavat ryhmät on kohdennettu alle kouluikäisille, kouluikäisille lapsille ja nuorille aina 24 ikävuoteen asti.