Asiakaskohtaiset asumispalvelut erityistilanteessa, Autismisäätiö sr

Hankinnan kohteena ovat ympärivuorokautiset palveluasumisen palvelut Autismisäätiö sr:n Villa Hiessilta -yksiköstä. Palvelut hankitaan yhdelletoista (11) yksittäiselle asiakkaalle. Palvelut perustuvat lakiin kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977, kehitysvammalaki). Hankinta on jaettu osiin siten, että jokainen asiakas muodostaa oman hankinnan osansa. Asiakaskohtainen perustelu on salassa pidettävä viranomaisten julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 25 kohdan nojalla, koska se sisältää tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta ja palvelusta. Hyvinvointialue tekee palveluntuottajan kanssa hankintasopimuksen. Hankintasopimus syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisellä. Hankintasopimus on voimassa määräaikaisena enintään 31.8.2025 saakka. Yhden asiakkaan palvelun hankinnan ennakoitu arvo on keskimäärin noin 330.000 euroa. Asiakaskohtaisen hankinnan arvo ei siten ylitä hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaista, liitteen E sosiaali- ja terveyspalveluissa noudatettavaa kynnysarvoa (400.000 euroa).

Hankintalain 108 §:n mukaan sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa hankintayksikön on otettava huomioon kyseistä palvelua koskeva lainsäädäntö. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnassa palvelun käyttäjien yksilöllisten ja pitkäaikaisten sekä toistuvien hoito- tai sosiaalipalvelujen turvaamiseksi hankintayksikön on otettava huomioon käyttäjien erityistarpeet ja kuuleminen siten kuin muualla laissa säädetään. Hankintalain 110 §:n mukaan hankintayksikkö voi tehdä suorahankinnan yksittäisissä tapauksissa hankintalain liitteen E tarkoittamissa sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoissa, jos tarjouskilpailun järjestäminen tai palvelun tarjoajan vaihtaminen olisi ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 8 §:n mukaan hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä alueellaan. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000, asiakaslaki) 4 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan toivomukset, mielipide, etu ja yksilölliset tarpeet sekä hänen äidinkielensä ja kulttuuritaustansa. Asiakaslain 8 §:n mukaan sosiaalihuoltoa toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaalle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Sama koskee hänen sosiaalihuoltoonsa liittyviä muita toimenpiteitä. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu. Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987, vammaispalvelulaki) 3 §:n mukaan vammaispalvelulain mukaisia palveluja ja tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve. Yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista (27/2016, YK:n vammaissopimus) 19 artikla edellyttää, että Suomi sopimuspuolena toteuttaa tehokkaat ja asianmukaiset toimet tehdäkseen vammaisille henkilöille helpommaksi nauttia yhdenvertaisesta oikeudesta elää yhteisössä, jossa heillä on muiden kanssa yhdenvertaiset valinnanmahdollisuudet. Helpottaakseen heidän täysimääräistä osallisuuttaan ja osallistumistaan yhteisöön sopimuspuolet vahvistavat, että vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa he asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asuinjärjestelyä. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 11 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan sosiaalipalveluja on järjestettävä muun muassa asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen. Sosiaalihuoltolain 14 §:n 3 momentin mukaan hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvina sosiaalipalveluina on huolehdittava muun ohella kehitysvammaisten erityishuollosta ja vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Sosiaalihuoltolain 12 §:n 1 momentin mukaan jokaisella hyvinvointialueella oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilöllä on oikeus saada riittävät sosiaalihuollon palvelut siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella henkilöllä on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta, ellei muualla laissa toisin säädetä. Sosiaalihuoltolain 45 §:n mukaan asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Muissa kuin kiireellisissä asioissa päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun asia on tullut vireille. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa ilman aiheetonta viivytystä. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukaudessa asian vireilletulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste.

Asiakkailla on todettu välttämätön tarve hankinnan kohteena olevalle asumispalvelulle. Kehitysvammalain mukaisesti kyseessä ovat subjektiiviseen oikeuteen perustuvat palvelut, jotka on järjestettävä määrärahojen riittävyydestä riippumatta. Hyvinvointialueella on hankinnan kohteena olevista asumispalveluista vuonna 2021 solmittu puitesopimus. Puitesopimuksen kumppaneilta ei kuitenkaan ole yrityksistä huolimatta saatu asiakkaiden tarpeeseen vastaavia palveluita. Alueella on pitkäaikainen ja pula hankinnan kohteena olevista palveluista, eikä tarjonta vastaa hyvinvointialueen tarvetta. Hyvinvointialueen järjestämisvastuun toteuttamiseksi ja asiakkaiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi ei ole muuta keinoa kuin suorahankinnan toteuttaminen alueelle kilpailutuksen jälkeen perustetusta ja toimintansa käynnistäneestä Villa Hiessilta -yksiköstä. Julkisen hankinnan toteuttaminen ja tarjouskilpailun järjestäminen on tässä tilanteessa jo pitkään tarpeen mukaista palvelua odottaneiden vammaisten henkilöiden kannalta ilmeisen kohtuutonta tai erityisen epätarkoituksenmukaista asiakkaan kannalta merkittävän hoito- tai asiakassuhteen turvaamiseksi hankintalain 110 §:n tarkoittamalla tavalla. Villa Hiessilta -yksikön palvelu vastaa sisällöltään ja sijainniltaan asiakkaiden palvelutarvetta ja etua. Palvelut on perusteltua hankkia sieltä. Suorahankinnan käytön edellytykset on harkittu ja perusteltu jokaisen asiakkaan kohdalla erikseen. Hankinta on jaettu osiin siten, että jokainen asiakas muodostaa oman hankinnan osansa. Asiakaskohtainen perustelujokaiselle hankinnan osalle on salassa pidettävä viranomaisten julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) 24 §:n 1 momentin 25 kohdan nojalla, koska se sisältää tietoja sosiaalihuollon asiakkaasta ja palvelusta.