26056 Ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus

Pyydämme kirjallista tarjousta Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimuksen suorittamisesta vuonna 2027. Tutkimus suoritetaan Seinäjoen ja Ilmajoen alueilla tiheämmällä havaintoalaverkostolla, sekä sen lisäksi muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa harvalla havaintoalaverkolla. Seinäjoen alueella bioindikaattoritutkimuksia on tehty aikaisemmin vuosina 1990 (Insinööritoimisto Paavo Ristola), 1995 (Ilmatieteen laitos) sekä vuonna 2000 (Metsäntutkimuslaitos). Vuosina 2006–2007 bioindikaattoritutkimus tehtiin koko Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella ja sen toteutti Jyväskylän yliopiston ympäristöntutkimuskeskus. 2012 Seinäjoen seutu teetti oman bioindikaattori-tutkimuksen, jossa tutkimuksessa oli mukana yhteensä 95 mäntyhavaintoalaa, 41 sammalnäytealaa ja 4 sammalpalloalaa. Mäntyhavaintoaloista 35 oli muiden Etelä-Pohjanmaan kuntien alueilla, ja loput näytealueet sijoittuivat Seinäjoen ja Ilmajoen alueille aikaisempien tutkimusten tapaan. Vuonna 2017 tehdyssä Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimuksessa oli mukana 97 mäntyhavaintoalaa, joista 57 oli Seinäjoen ja Ilmajoen alueella ja loput alueen muissa kunnissa. Seinäjoen ja Ilmajoen alueilla oli lisäksi 42 sammalnäytealaa ja 4 sammalpalloalaa. Vuonna 2022 Seinäjoen seudun bioindikaattoritutkimuksessa oli mukana 96 mäntyhavaintoalaa, joista 57 oli Seinäjoen ja Ilmajoen alueella ja loput muissa kunnissa. Lisäksi Seinäjoella ja Ilmajoella oli 47 sammalalaa. SOPIMUSKAUSI Sopimuskausi on 02.01.2027 - 31.12.2027. Sopimus päättyy ilman irtisanomista. Sopimus tulee voimaan allekirjoitushetkellä.

Vuonna 2027 tehtävässä tutkimuksessa: Seinäjoen ja Ilmajoen alueella tehdään • noin 57 mäntyhavaintoalalla 1. jäkäläkartoitus, 2. männyn neulasten alkuaineanalyysi (N, P, K, Ca, Mg, S, B, Mn, Fe, Cu, Zn, Cr, Ni, Cd) • 42 sammalnäytealalla määritetään sammalten alkuainepitoisuudet (Al, As, B, Ca, Cd, Co, Cr, Cu, Fe, K, Mg, Mn, Na, Ni, P, Pb, S, Zn, V, Hg). Sammalnäytealoista uusia on 7, joiden sijainnit annetaan valittavalle konsultille. Lopullinen pisteen sijoittaminen on kuitenkin konsul-tin tehtävä. Muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa tehdään • noin 40 mäntyhavaintoalalla 1. jäkäläkartoitus 2. männyn neulasten alkuaineanalyysi (N, P, K, Ca, Mg, Fe, S, B, Cu, Zn, Mn, Cr, Ni, Cd) Tutkimukseen osallistuvat alustavasti kaikki Etelä-Pohjanmaan kunnat eli Alajärvi, Alavus, Evijärvi, Isojoki, Isokyrö, Karijoki, Kauhava, Kauhajoki, Kuortane, Kurikka, Lappajärvi, Lapua, Soini, Teuva, Vimpeli ja Ähtäri. Muissa Etelä-Pohjanmaan kunnissa mäntyhavaintoalojen määrä voi vielä muuttua. Tutkimuksessa käytetään samoja standardoituja menetelmiä ja havaintoaloja kuin vuoden 2022 tut-kimuksessa. Tutkimuksesta tehdään yhteinen raportti. Vanhoista perustetuista näytealoista toimite-taan konsultille tilaajan puolesta koordinaatit. Osa pisteistä voidaan joutua perustamaan uudelleen, mikäli metsikkö on käsitelty tai kohde on muutoin muuttunut. Kunnan ympäristönsuojelun yhteys-henkilö voi myös päättää muuttuneen pisteen poisjättämisestä. Isokyrö ei ole ollut mukana aiemmis-sa Seinäjoen järjestämissä tutkimuksissa, mutta se on ollut mukana 2007 Pohjanmaan alueella teh-dyssä tutkimuksessa. Isonkyrön tutkimuspiste on tarkoitus sijoittaa samalle alueelle kuin edellisellä kertaa. Tarkkoja tietoja pisteen sijainnista ei ole olemassa. Kunnan alueelle mentäessä on paikallista ympäristönsuojeluviranhaltijaa tiedotettava, jotta hän voi halutessaan osallistua jäkäläkartoitukseen ja näytteenottoon. Tutkimuksen toteuttajalle annetaan edellisellä tutkimuskerralla tuotetut ETRS89-koordinaatistossa olevat koordinaatit vanhoista näytealoista, sekä lähestymisohjeet ja puiden etsintäohjeet. Lisäksi annetaan kuvana Isonkyrön pisteen karkea sijainti ja ympäristönsuojeluviranhaltijan näkemys asias-ta. Uusista pisteistä on luovutettava raportin yhteydessä vastaavat tiedot sähköisessä muodossa. Kaik-ki pisteet on oltava ETRS89-koordinaatistossa ja kunkin kunnan alueelle lisäksi niiden omille kais-toilleen parhaat koordinaatit. Seinäjoen kaista on ETRS-GK23. Tulosten esittelyn pohjakarttana tu-lee käyttää Maanmittauslaitoksen taustakarttaa. Raportti ja muu materiaali toimitetaan ainoastaan sähköisessä muodossa. Tutkimuksessa on käytettävä aiemmissa tutkimuksissa käytettyjä standardeja tai niiden päivitettyjä versioita. 2022 bioindikaattoritutkimuksessa käytetyt standardit: SFS 5669 (1990). Ilmansuojelu. Bioindikaatio. Havupuiden neulasten kokonaisrikkipitoisuus. Näytteenotto, esikäsittely ja tulosten esittäminen. Suomen standardisoimisliitto, Helsinki. SFS 5670 (1990). Ilmansuojelu. Bioindikaatio. Jäkäläkartoitus. Suomen standardisoimisliitto, Helsinki. SFS 5671 (1990). Ilmansuojelu. Bioindikaatio. Sammalten kemiallinen analyysi. Näytteenotto, esikäsittely ja tulosten esittäminen. Suomen standardisoimisliitto, Helsinki

Päivitetty ajantasaiset tiedot ilmoitukselle.

Muutosten määrä vähäinen. Korjattu ainoastaan ajantasaiset tiedot.