European Social Survey kierroksen 12 kenttätyö ja siihen liittyvä tutkimusyhteistyö

European Social Survey (ESS) on kansainvälinen tutkimushanke, jossa kerättävää aineistoa käyttää noin 230 000 tutkijaa eri puolilla maailmaa. Aineiston laatuvaatimukset ovat poikkeuksellisen korkeat. Kenttätyössä korostetaan kaikkia keinoja, joilla kansainvälisesti asetetut laatukriteerit voidaan täyttää. Olennainen osa työskentelyä on myös kenttätyön jatkuva kehittäminen ja siihen liittyvä tieteellinen tutkimus. Varsinkin vastausosuuden korkeuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Toteutettavassa tiedonkeruussa sovelletaan ensimmäistä kertaa monimenetelmäistä lähestymistapaa, jossa puolet tiedonkeruusta toteutetaan käyntihaastattelulla ja puolet itse täytettävällä sähköisellä kyselylomakkeella. Tiedonkeruumenetelmän vaihtamista seurataan tarkasti jo aiemmin Tilastokeskuksen ja ESS ERICin yhdessä toteuttaman menetelmäkokeilututkimuksen pohjalta. Samaa tutkimusta jatketaan myös tällä kertaa käynnistyvät tiedonkeruun yhteydessä. Tiedonkeruun yhteydessä toteutettavaan tutkimukseen osallistuu sekä Tilastokeskuksen että Turun yliopiston tutkijoita. Tutkimustulokset julkaistaan yhteisjulkaisuina alan tieteellisissä sarjoissa ja niitä esitellään kansainvälisissä konferensseissa. Tiedonkeruun laatukriteereiden täyttyminen edellyttää erityisosaamista otannan laatimisessa ja aineiston painottamisessa sekä mahdollisuuksia erilaisten rekisteritietojen yhdistämiseen. Perustan työlle antaa paradatan jatkuva tieteellinen analysointi. Lisäksi kriteerien täyttyminen edellyttää riittävän ammattitaitoista ja laajaa sekä väestöjakauman mukaan muodostettua haastatteluorganisaatiota. Aineistonkeruussa noudatetaan European Social Surveyn kansainvälistä toteuttamisperiaatteita. Tiedonkeruu toteutetaan suomen ja ruotsin kielillä. Lomakkeen käännöksistä suomeksi ja ruotsiksi vastaavat sopijapuolet yhdessä. Kyseessä on tutkimus- ja kehittämispalvelu. Tutkimuksen otoskoko on 2500 henkilöä verkkokyselyssä ja 2200 käyntihaastatteluissa. Tilastokeskus poimii otokset ylläpitämästään väestötietokannasta ja Tilastokeskuksen kaksikielinen, koko maan kattava ja väestöjakauman mukaan rakennettu haastatteluorganisaatio toteuttaa haastattelutyön. Sähköinen tiedonkeruu toteutetaan soveltamalla ESS ERIC -konsortion kehittämiä tietokoneohjelmia. Tilastokeskus viimeistelee tutkimuskysymykset, tekee tietokoneavusteiset haastattelulomakkeet ja haastattelussa tarvittavat oheismateriaalit. Verkkolomakkeen laatimisesta vastaa Turun yliopisto. Varsinaisen ESS-tiedonkeruun jälkeen toteutetaan CRONOS 3 -verkkopaneelin tiedonkeruu samalla otoksella. Tilastokeskus toteuttaa aineiston laatukontrolloinnin ja valmistelee aineiston painokertoimineen luovutettavaksi kansainväliseen ja kotimaiseen käyttöön Norjan yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (Sikt) ja Suomen yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (FSD). Tilastokeskuksessa on edellytykset erilaisten rekisteritietojen yhdistämiseen. Tutkimuksessa noudatetaan EU:n tietosuoja-asetusta (GDPR). European Social Surveyn aineisto ja siitä tehtävät analyysit ovat kaikkien halukkaiden hyödynnettävissä. Tiedonkeruun yksityiskohdissa noudatetaan ESS ERIC -konsortion julkaisemassa dokumentissa ” ESS Round 12 Survey Specification for ESS ERIC Member, Observer and Guest Countries” esitettyjä tarkennuksia.

Tilastokeskus poimii otokset ylläpitämästään väestötietokannasta ja poistaa otoksista Tilastokeskuksen muissa tutkimuksissa viimeisten viiden vuoden aikana olleet kohdehenkilöt. Otannassa ei ole sallittua käyttää muita kiintiöitä. Haastattelijoiden määrä on n. 140 henkilöä, jolloin kullekin haastattelijalle tulee tavoiteltavaksi 15-50 kohdehenkilöä alueesta riippuen. Haastattelijaorganisaation koulutustaso, laajaa kokemus, kaksikielisyys, palkkausjärjestelmä ja työsuhteen muoto on todettu ensiarvoisiksi ominaisuuksiksi ESS:n Suomen osuuden kansainvälisessä arvioinnissa. Haastattelijoiden koulutuksesta ja ammattitaidosta seuraa, että kerättävän aineiston laatu on osoitetulla tavalla korkea myös siinä suhteessa, että nk. haastattelijaefektin aiheuttama mittausvirhe on pieni. Kadon pienentämistä tehostetaan myös paradatan analysoinnista saatavalla informaatiolla. Tilastokeskus viimeistelee tutkimuskysymykset, tekee tietokoneavusteiset haastattelulomakkeet ja haastattelussa tarvittavat oheismateriaalit, etsii puhelinnumerot, kouluttaa ja ohjeistaa haastattelijat ja lähettää etukäteisinformaation kohdehenkilöille, kerää tiedot, muodostaa tiedoston, painottaa tiedoston ja toimittaa sen sovitussa muodossa toimeksiantajalle. Lisäksi kenttätyön etenemistä seurataan reaaliajassa kadon hallinnan tehostamiseksi ja siitä raportoidaan vähintään viikoittain. Varsinaisten haastattelujen jälkeen Tilastokeskus toteuttaa aineiston laatukontrolloinnin puhelinhaastatteluilla sekä laatii tietojen keräämisestä katoraportin, jossa aineiston edustavuutta analysoidaan sovittavien taustamuuttujien mukaan sekä laatii katoa oikaisevat painokertoimet ja toimittaa itse otantaa korjaavien painojen laskemiseksi tarvittavat tiedot otannan laatimisesta. Tilastokeskus toteuttaa myös erillisen haastattelijakoulutuksen sekä tekee ns. tehostettua katotyötä mahdollisimman hyvän vastausosuuden saavuttamiseksi. Otannan ja painotuksen osalta Tilastokeskuksessa on edellytykset erilaisten rekisteritietojen yhdistämiseen.

Hankintayksikön tiedossa on, että markkinoilla on olemassa toimijoita, jota kykenisivät suorittamaan laadukkaan tiedonkeruuosion. Tilastokeskuksen suorittama tutkimuspalvelu on kuitenkin tässä kerrotulla tavalla laajempi yhteistyöhanke, jonka tulee lisäksi täyttää kaikki maakohtaiset vaatimukset (ESS Round 12 Survey Specification for ESS ERIC Member, Observer and Guest Countries). Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016) 9 §:n 1 momentin 13 kohdan mukaan lakia ei sovelleta tilanteisiin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja, "paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan”. European Social Surveyn aineisto sekä siitä tehtävät analyysit ovat kaikkien halukkaiden hyödynnettävissä eikä saatava hyöty koidu yksinomaan Turun yliopistolle. Lisäksi ESS:ssä on olennaisesti kyse tilaajan ja suorittajan yhteisestä tutkimus- ja kehittämishankkeesta. Hankkeen yhteydessä toteutetaan menetelmällistä kehitystyötä sekä aineistonkeruun tilaajan että suorittajan tarpeisiin. Tilastokeskus kehittää tiedonkeruumenetelmiään kokeilemalla kenttätyön toteuttamisessa ja seurannassa Suite of Survey Tools –järjestelmää, joka yhdistää kansainvälisesti ohjatun haastatteluohjelman, kontaktilomakkeeen, käännöksenhallintaohjelman ja kenttätyöseurantajärjestelmän. Tiedonhankinnassa käytettävä otanta ja monissa kenttätyön yksityiskohdissa nojaudutaan Tilastokeskuksen tutkijoiden toteuttamiin analyyseihin ESS:n paradatasta. Paradatan tarkkoja analyysejä toteutetaan myös jatkossa myöhempien tutkimusten tarpeisiin. Tiedonkeruun yhteydessä toteutetaan myös akateemista tutkimusta yhteistyönä Tilastokeskuksen ja Turun yliopiston tutkijoiden välillä. Jo aiemmin alkanutta tutkimusta tiedonkeruutavan vaikutuksista saataviin tuloksiin jatketaan tiedonkeruun yhteydessä. Kysymys ei ole selvästi olemassa olevan palvelun hankkimisesta, vaan yhteistyöluonteisesta tutkimushankkeesta, jossa Tilastokeskus on valtion tietopalvelua tuottavana virastona jo aikaisempien kyselykierrosten aikana yhteistyössä tutkimushankkeen toteuttajan kanssa ryhtynyt suunnittelemaan aineiston keruuta sekä tuottamaan tietoa aineiston keruuprosessista. Saatua tietoa on hyödynnetty Tilastokeskuksen ja EES:n tutkimustavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyö on vaikuttanut hankkeen toteutukseen ja sisältöön ratkaisevalla tavalla. Myöhempien tutkimusten onnistuminen ja tuloksellisuus tulee perustumaan analysoituun tietoon tutkimuksen toteuttamisesta sekä menetelmien kehittämiseen. Tutkimuksista saaduilla tuloksilla pyritään hyödyttämään tutkijoita ja yleisöä mahdollisimman laajasti ja avoimesti.