Energiataseiden ja kasvihuonekaasupäästöjen perusskenaarion päivitys

Hankkeessa laaditaan arviot Suomen kasvihuonekaasupäästöjen ja energiataseen kehityskuluista nykyisillä energia- ja ilmastopoliittisilla toimilla, eli ns. perusskenaario, vuoteen 2060. Hanke analysoi skenaariomallinnusten avulla, onko Suomi polulla kohti niitä kansallisia ja kansainvälisiä ilmasto- ja energiatavoitteita ja -velvoitteita, joita Suomelle on asetettu. Selvityksen skenaariotuloksia ja energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttamisen arvioita voidaan käyttää seuraavan hallituskauden energia- ja ilmastopolitiikan suunnittelun lähtökohtana ja hallitusohjelman laatimisen taustamateriaalina. Hankkeen mallinnus tehdään integroidulla energiajärjestelmämallilla, joka kattaa kaikki energiasektorit sekä Kioton pöytäkirjan kasvihuonekaasupäästöt ja niiden vähennysteknologiat, esim. TIMES-mallilla. Olemassa olevia ajantasaisia sektorikohtaisia skenaarioita tulee hyödyntää hankkeessa mallinnuksen lähtökohtana. Hanke edellyttää koordinointia vuoden 2026 aikana toteutettavan maankäyttösektorin ja maatalouden skenaarioiden mallinnuksen kanssa.

Perusskenaarion variantit ja herkkyystarkastelut: Perusskenaariosta mallinnetaan kolme varianttia varioimalla merkittävät epävarmuudet. Nämä voivat olla esimerkiksi energian maailmanmarkkinahinnat, päästöoikeuden hinta, geopoliittisesta tilanteesta johtuva eri energialähteiden saatavuus, teollisuuden tuotantovolyymit ja talouskehitys. Perusskenaarion päävariantissa käytetään tulevaisuuden energia- ja päästöoikeushinta-arvioita, jotka EU:n komissio on julkaissut vuoden 2027 hallintomalliasetuksen mukaisia edistymiskertomuksia varten. Metsäteollisuuden tuotantovolyymi ja -rakenne yhdessä puun tuontioletusten kanssa vaikuttavat vahvasti hakkuumääriin Suomessa ja siten metsämaan kasvihuonekaasupoistumiin ja -päästöihin. Tämän takia mallinnetaan skenaariovarianteissa ainakin kaksi puuntarpeen kannalta eritasoista metsäteollisuuden kehitystä. Varaudutaan tekemään muutama herkkyystarkastelu parametreistä, joiden tuleva kehitys on erityisen epävarma, mutta tulosten kannalta kuitenkin hyvin keskeinen. Tällaisia parametrejä voivat olla esim. päästöoikeuden hinta ja öljyn maailmanmarkkinahinta. Tarkemmat speksit eri skenaariovarianteille ja niiden oletuksille ja lähtöarvoille sekä herkkyystarkasteluille määritellään yhdessä hankkeen ohjausryhmän kanssa. Mallinnuksen lopputulokset ja lopputulosten kannalta keskeiset oletukset mukaan lukien kriittiset parametrivalinnat tulee raportoida läpinäkyvästi. Huomioitavat politiikkatoimet: Skenaarioihin sisällytetään nykyiset politiikkatoimet ja niiden vaikutukset siinä määrin kuin ne pystytään mallintamaan. Nykyisillä toimilla tarkoitetaan päätettyjä (adopted) ja toimeenpantuja (implemented) toimia. Aikaraja (cut-off date) nykyisten ja suunniteltujen (planned) toimien välillä on noin 30.6.2026. Kaikki toimet, joista on valtioneuvoston tai asiasta vastaavan ministeriön päätös ennen kesää ja jotka suurella todennäköisyydellä viedään toteutukseen, sisällytetään perusskenaarioon. Jos esimerkiksi hallituksen esitys toimesta on keväällä valmisteilla, se sisällytetään perusskenaarioon, vaikka esitys annetaan vasta syksyllä. Jos toimi on ”päätetty” jossakin suunnitelmassa tai strategiassa, mutta toimeenpanonäkymä kuitenkin jostakin syystä on epätodennäköinen tai hyvin epävarma, ohjausryhmä arvioi kussakin tapauksessa erikseen, sisällytetäänkö toimi perusskenaariomallinnukseen vai ei. Näin voi olla esimerkiksi, jos toimi tarvitsee huomattavaa rahoitusta, eikä sellaista ole osoitettu tai edes suunnitelmatasolla. Tällaiset toimet listataan ohjausryhmän toimesta, jotta varmistutaan siitä, että eri sektoreilla on yhteneväiset periaatteet perusskenaarioon sisällytettäville politiikkatoimille. Mallinnuksessa huomioidaan uusin tai ennakoitava EU-lainsäädäntö ohjausryhmän kanssa sopimalla tavalla koskien ainakin seuraavaa: - biomassaa käyttävien 95%-laitosten siirto taakanjakosektorille - jätteenpolton siirto päästökauppaan - liikenteen polttomoottorikiellon kumoaminen, ajoneuvojen päästörajat - teknisten nielujen laskenta khk-inventaariossa ja EU-päästölaskennassa - EU 2040-tavoitteet ja ilmastoarkkitehtuuri - ja muusta, josta sovitaan erikseen hankkeen alussa Politiikkatoimien määrittelyissä ja mallinnuksessa tavoitteena on, että perusskenaario on mahdollisimman ajantasainen keväällä 2027. Politiikkatoimien vaikutusarvioinnit: Hankkeessa arvioidaan enintään 5 kpl politiikkatoimen vaikutuksia kasvihuonekaasupäästöihin ja energiataseeseen. Kun kyseessä on nykytoimi, vaikutusarvio tehdään mallintamalla skenaariovariantti toiseen kertaan ilman kyseistä politiikkatoimea. Arvioitavana voi myös olla uusi politiikkatoimi, jolloin toimi lisätään skenaariovarianttiin ja tarkastellaan eroa tuloksissa. Vaikutusarvio tehdään seuraavista toimista (alustava lista): 1. Perusskenaarioon jo sisältyvät toimet - ETS2-päästökauppa - 1-2 muu toimi, josta sovitaan erikseen hankkeen alussa 2. Mahdolliset uudet toimet (eivät sisälly perusskenaarioon) - puuenergian verottaminen - 1-2 muu toimi, josta sovitaan erikseen hankkeen alussa Lopulliset toimet, joille tehdään vaikutusarvio, sovitaan yhdessä ohjausryhmän kanssa. Aikajänne: Mallinnuksen aikajänne ulottuu kaiken kaikkiaan vuoteen 2060. Tulokset raportoidaan viiden vuoden välein. Pääpaino on kuitenkin keskipitkän aikavälin tarkastelussa, eli 2020- ja 2030-luvussa. Energia- ja päästökehitystä tarkastellaan suhteessa sekä Suomen omiin että EU:n Suomelle asettamiin energia- ja ilmastotavoitteisiin vuosille 2030, 2040 ja 2050, sekä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen. Energiatavoitteiden osalta tarkastellaan uusiutuvan energian osuutta sekä energiatehokkuusdirektiivin mukaista loppukulutus- ja primäärienergiatavoitetta. Tietojen erittelytaso: Keskeiset lähtöoletukset sekä mallinnustulokset kuten energiataseet ja kasvihuonekaasupäästöt ja –poistumat esitetään eri skenaariovarianteille tarvittavalla erittelyllä (mm. sektoreittain, toimialoittain, energialähteittäin, kasvihuonekaasuittain) viiden vuoden aika-askeleella vuoteen 2060 asti excel-taulukoissa. Raportin ja ppt-esityksen kuvissa ja taulukoissa harvempi väli ja/tai lyhyempi ajanjakso voi olla perusteltu. Selvityksen tuloksia hyödynnetään sekä energia- ja ilmastostrategian että keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) valmistelussa. Tämän takia on välttämätöntä, että tulokset on saatavissa riittävällä jaottelulla myös taakanjakosektorin osalta ja huomioiden myös mahdolliset muutokset EU:n ilmastoarkkitehtuuriin (AFOLU, ESR ilman ETS2 tms). Näistä sovitaan tarvittaessa vielä erikseen ohjausryhmässä. Raportointi: Hankkeesta tulee toimittaa - suomenkielinen raportti, jossa kuvataan mallinnuksen tietopohjaa, lähtöoletuksia, tuloksia ja epävarmuuksia sekä analysoidaan skenaarioiden pohjalta energia- ja ilmastotavoitteiden täyttymisen näkymät - powerpoint-esitys hankkeen päätuloksista ja johtopäätöksistä - raportin ja ppt-esityksen kuvien tiedot sekä ohjausryhmän kanssa sovitut muut mallinnustulokset numeraalisesti taulukkomuodossa excel-tiedostona Valmistumisen aikataulu: Hankkeen alustava aikataulu on kesäkuu 2026 – toukokuu 2027. Ohjausryhmä: Hankkeelle nimitetään ohjausryhmä.