Lastensuojelun avohuollon sekä lapsiperheiden sosiaalihuoltolainmukaisten palveluiden hankinta Etelä-Savon hyvinvointialue

Perhetyö perustuu Sosiaalihuoltolakiin (SHL 18§) ja Lastensuojelulakiin (7 luvun 36§). Sosiaalityöntekijä myöntää viranhaltijapäätöksellä palvelun sellaisille perheille, joissa esiintyy tarvetta tukea ja turvata lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Sosiaalihuoltolain mukaan perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta mm. omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyön tarkoituksena on tukea perheen itsenäisen selviytymisen edellytyksiä erilaisissa elämäntilanteissa ja myös ennaltaehkäistä tuen tarpeiden ja ongelmatilanteiden suurenemista. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen suojelu ja perheen tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin vaikuttaminen. Työskentelyssään palveluntuottajan tulee kiinnittää erityistä huomioita lapsen tarpeisiin, etuun ja oikeuksiin sekä niiden näkyväksi tekemiseen. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palvelu on luonteeltaan suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää ja tavoitteellista työskentelyä. Yleisenä tavoitteena on poistaa lapsen kasvua ja kehitystä uhkaavia ja vaarantavia tekijöitä perheen vuorovaikutussuhteiden toimivuutta ja vanhemmuutta vahvistamalla.

Perhetyö perustuu Sosiaalihuoltolakiin (SHL 18§) ja Lastensuojelulakiin (7 luvun 36§). Sosiaalityöntekijä myöntää viranhaltijapäätöksellä palvelun sellaisille perheille, joissa esiintyy tarvetta tukea ja turvata lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Sosiaalihuoltolain mukaan perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta mm. omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyön tarkoituksena on tukea perheen itsenäisen selviytymisen edellytyksiä erilaisissa elämäntilanteissa ja myös ennaltaehkäistä tuen tarpeiden ja ongelmatilanteiden suurenemista. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen suojelu ja perheen tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin vaikuttaminen. Työskentelyssään palveluntuottajan tulee kiinnittää erityistä huomioita lapsen tarpeisiin, etuun ja oikeuksiin sekä niiden näkyväksi tekemiseen. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palvelu on luonteeltaan suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää ja tavoitteellista työskentelyä. Yleisenä tavoitteena on poistaa lapsen kasvua ja kehitystä uhkaavia ja vaarantavia tekijöitä perheen vuorovaikutussuhteiden toimivuutta ja vanhemmuutta vahvistamalla.

Perhetyö perustuu Sosiaalihuoltolakiin (SHL 18§) ja Lastensuojelulakiin (7 luvun 36§). Sosiaalityöntekijä myöntää viranhaltijapäätöksellä palvelun sellaisille perheille, joissa esiintyy tarvetta tukea ja turvata lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Sosiaalihuoltolain mukaan perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista tilanteissa, joissa asiakas ja hänen perheensä tai asiakkaan hoidosta vastaava henkilö, tarvitsevat tukea ja ohjausta mm. omien voimavarojen vahvistamiseksi ja keskinäisen vuorovaikutuksen parantamiseksi. Perhetyön tarkoituksena on tukea perheen itsenäisen selviytymisen edellytyksiä erilaisissa elämäntilanteissa ja myös ennaltaehkäistä tuen tarpeiden ja ongelmatilanteiden suurenemista. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen suojelu ja perheen tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin vaikuttaminen. Työskentelyssään palveluntuottajan tulee kiinnittää erityistä huomioita lapsen tarpeisiin, etuun ja oikeuksiin sekä niiden näkyväksi tekemiseen. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palvelu on luonteeltaan suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää ja tavoitteellista työskentelyä. Yleisenä tavoitteena on poistaa lapsen kasvua ja kehitystä uhkaavia ja vaarantavia tekijöitä perheen vuorovaikutussuhteiden toimivuutta ja vanhemmuutta vahvistamalla.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolain (SHL 28§) tai Lastensuojelulain (7 luku 36§) mukaisille asiakaslapsiperheille suunnattu tukitoimi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä myöntää palvelua viranhaltijapäätöksellä. Ammatillinen tukihenkilötyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tuettavan itsenäiseen selviytymiseen tähtäävää ja tavoitteellista työskentelyä. Yleisenä tavoitteena on turvata lapsen kasvua ja kehitystä vaikuttamalla tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin sekä vahvistamalla lapsen osallisuutta, merkityksellisiä sosiaalisia suhteita, itsenäisen selviytymisen edellytyksiä sekä lapsen kiinnittymistä hänen tuen tarpeidensa mukaiseen toimintaan ja/tai ensisijaisiin palveluihin. Palvelua toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan kotona ja hänen luonnollisissa toimintaympäristöissä ja verkostoissa. Palveluntuottajan työskentelyn painopisteenä ovat lapsen tapaamiset, mutta palveluntuottajan on huomioitava asiakassuunnitelman mukaisesti myös tuettavan perhe ja lapsen muu läheisverkosto. Palvelun tarkoituksena on, että lapsen elämän haasteiden vuoksi perheen kuormittuneisuutta vähennetään työskentelemällä myös vanhempien kanssa. Ammatillista tukihenkilötoimintaa toteutetaan erityisiin tuen tarpeisiin liittyvissä tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee erityistä henkilökohtaista tukea turvalliselta ja ammatillista osaamista omaavalta aikuiselta omien vanhempiensa ja olemassa olevan verkoston tuen lisäksi ja niitä vahvistaen. Asiakassuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita ja sisältöä tarkistetaan yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja asiakkaan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa vähintään kahden – kolmen (2-3) kuukauden välein tai tarpeen mukaan. Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä kutsuu tapaamisen koolle. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolain (SHL 28§) tai Lastensuojelulain (7 luku 36§) mukaisille asiakaslapsiperheille suunnattu tukitoimi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä myöntää palvelua viranhaltijapäätöksellä. Ammatillinen tukihenkilötyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tuettavan itsenäiseen selviytymiseen tähtäävää ja tavoitteellista työskentelyä. Yleisenä tavoitteena on turvata lapsen kasvua ja kehitystä vaikuttamalla tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin sekä vahvistamalla lapsen osallisuutta, merkityksellisiä sosiaalisia suhteita, itsenäisen selviytymisen edellytyksiä sekä lapsen kiinnittymistä hänen tuen tarpeidensa mukaiseen toimintaan ja/tai ensisijaisiin palveluihin. Palvelua toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan kotona ja hänen luonnollisissa toimintaympäristöissä ja verkostoissa. Palveluntuottajan työskentelyn painopisteenä ovat lapsen tapaamiset, mutta palveluntuottajan on huomioitava asiakassuunnitelman mukaisesti myös tuettavan perhe ja lapsen muu läheisverkosto. Palvelun tarkoituksena on, että lapsen elämän haasteiden vuoksi perheen kuormittuneisuutta vähennetään työskentelemällä myös vanhempien kanssa. Ammatillista tukihenkilötoimintaa toteutetaan erityisiin tuen tarpeisiin liittyvissä tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee erityistä henkilökohtaista tukea turvalliselta ja ammatillista osaamista omaavalta aikuiselta omien vanhempiensa ja olemassa olevan verkoston tuen lisäksi ja niitä vahvistaen. Asiakassuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita ja sisältöä tarkistetaan yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja asiakkaan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa vähintään kahden – kolmen (2-3) kuukauden välein tai tarpeen mukaan. Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä kutsuu tapaamisen koolle. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta on sosiaalihuoltolain (SHL 28§) tai Lastensuojelulain (7 luku 36§) mukaisille asiakaslapsiperheille suunnattu tukitoimi. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä myöntää palvelua viranhaltijapäätöksellä. Ammatillinen tukihenkilötyö on luonteeltaan suunnitelmallista, tuettavan itsenäiseen selviytymiseen tähtäävää ja tavoitteellista työskentelyä. Yleisenä tavoitteena on turvata lapsen kasvua ja kehitystä vaikuttamalla tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin sekä vahvistamalla lapsen osallisuutta, merkityksellisiä sosiaalisia suhteita, itsenäisen selviytymisen edellytyksiä sekä lapsen kiinnittymistä hänen tuen tarpeidensa mukaiseen toimintaan ja/tai ensisijaisiin palveluihin. Palvelua toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan kotona ja hänen luonnollisissa toimintaympäristöissä ja verkostoissa. Palveluntuottajan työskentelyn painopisteenä ovat lapsen tapaamiset, mutta palveluntuottajan on huomioitava asiakassuunnitelman mukaisesti myös tuettavan perhe ja lapsen muu läheisverkosto. Palvelun tarkoituksena on, että lapsen elämän haasteiden vuoksi perheen kuormittuneisuutta vähennetään työskentelemällä myös vanhempien kanssa. Ammatillista tukihenkilötoimintaa toteutetaan erityisiin tuen tarpeisiin liittyvissä tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee erityistä henkilökohtaista tukea turvalliselta ja ammatillista osaamista omaavalta aikuiselta omien vanhempiensa ja olemassa olevan verkoston tuen lisäksi ja niitä vahvistaen. Asiakassuunnitelmaan kirjattuja tavoitteita ja sisältöä tarkistetaan yhdessä asiakkaan, palveluntuottajan ja asiakkaan asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa vähintään kahden – kolmen (2-3) kuukauden välein tai tarpeen mukaan. Asiakkaan asioista vastaava sosiaalityöntekijä kutsuu tapaamisen koolle. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua.

Tehostettu perhetyö on lastensuojelulain 36 §:n perustuva avohuollon tukitoimi. Se on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat vahvaa tukea oman tilanteensa hahmottamiseen ja muutostarpeiden jäsentämiseen. Keskeisenä periaatteena palvelussa on lapsen suojelu ja koko perheen kuntoutus. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä myöntää viranhaltijapäätöksellä palvelun sellaisille perheille, joissa on lapsen hyvinvoinnin kannalta vakavia riskejä ja tarve turvata lapsen etua, tukea lapsen myönteistä kehitystä tai suojella lasta hänen terveyttään tai kehitystään vaarantavilta tekijöiltä. Kyse on lapselle ja tämän perheelle annettavasta korjaavasta ja kuntouttavasta perhetyön muodosta. Palvelua annetaan tilanteisiin, joissa esiintyy vahvan tuen tarve ja syy turvata lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tehostettu perhetyö on aina tavoitteellista ja muutokseen tähtäävää työskentelyä. Tehostetun perhetyön tarkoituksena on vahvistaa ja korjata perheen itsenäisen selviytymisen edellytyksiä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen suojelu ja perheen tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin vaikuttaminen. Palveluntuottajan tulee työskentelyssään kiinnittää erityistä huomioita lapsen tarpeisiin, etuun ja oikeuksiin sekä niiden näkyväksi tekemiseen. Yleisenä tavoitteena on poistaa lapsen kasvua ja kehitystä uhkaavia ja vaarantavia olosuhteita sekä tekijöitä. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palvelulla pyritään myös ehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta, kuten esimerkiksi lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamista tai laitosperhekuntoutusta. Palvelua voidaan myöntää myös niissä tilanteissa, joissa on tarve tukea kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja tämän perhettä lapsen kotiutumisen yhteydessä ja myös silloin, kun perhe tarvitsee tukea laitosperhekuntoutusjakson jälkeen.

Tehostettu perhetyö on lastensuojelulain 36 §:n perustuva avohuollon tukitoimi. Se on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat vahvaa tukea oman tilanteensa hahmottamiseen ja muutostarpeiden jäsentämiseen. Keskeisenä periaatteena palvelussa on lapsen suojelu ja koko perheen kuntoutus. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä myöntää viranhaltijapäätöksellä palvelun sellaisille perheille, joissa on lapsen hyvinvoinnin kannalta vakavia riskejä ja tarve turvata lapsen etua, tukea lapsen myönteistä kehitystä tai suojella lasta hänen terveyttään tai kehitystään vaarantavilta tekijöiltä. Kyse on lapselle ja tämän perheelle annettavasta korjaavasta ja kuntouttavasta perhetyön muodosta. Palvelua annetaan tilanteisiin, joissa esiintyy vahvan tuen tarve ja syy turvata lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tehostettu perhetyö on aina tavoitteellista ja muutokseen tähtäävää työskentelyä. Tehostetun perhetyön tarkoituksena on vahvistaa ja korjata perheen itsenäisen selviytymisen edellytyksiä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen suojelu ja perheen tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin vaikuttaminen. Palveluntuottajan tulee työskentelyssään kiinnittää erityistä huomioita lapsen tarpeisiin, etuun ja oikeuksiin sekä niiden näkyväksi tekemiseen. Yleisenä tavoitteena on poistaa lapsen kasvua ja kehitystä uhkaavia ja vaarantavia olosuhteita sekä tekijöitä. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palvelulla pyritään myös ehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta, kuten esimerkiksi lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamista tai laitosperhekuntoutusta. Palvelua voidaan myöntää myös niissä tilanteissa, joissa on tarve tukea kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja tämän perhettä lapsen kotiutumisen yhteydessä ja myös silloin, kun perhe tarvitsee tukea laitosperhekuntoutusjakson jälkeen.

Tehostettu perhetyö on lastensuojelulain 36 §:n perustuva avohuollon tukitoimi. Se on tarkoitettu perheille, jotka tarvitsevat vahvaa tukea oman tilanteensa hahmottamiseen ja muutostarpeiden jäsentämiseen. Keskeisenä periaatteena palvelussa on lapsen suojelu ja koko perheen kuntoutus. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä myöntää viranhaltijapäätöksellä palvelun sellaisille perheille, joissa on lapsen hyvinvoinnin kannalta vakavia riskejä ja tarve turvata lapsen etua, tukea lapsen myönteistä kehitystä tai suojella lasta hänen terveyttään tai kehitystään vaarantavilta tekijöiltä. Kyse on lapselle ja tämän perheelle annettavasta korjaavasta ja kuntouttavasta perhetyön muodosta. Palvelua annetaan tilanteisiin, joissa esiintyy vahvan tuen tarve ja syy turvata lapsen terveyttä ja kehitystä sekä tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Tehostettu perhetyö on aina tavoitteellista ja muutokseen tähtäävää työskentelyä. Tehostetun perhetyön tarkoituksena on vahvistaa ja korjata perheen itsenäisen selviytymisen edellytyksiä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Työskentelyn lähtökohtana on lapsen suojelu ja perheen tuen tarvetta aiheuttaviin tekijöihin vaikuttaminen. Palveluntuottajan tulee työskentelyssään kiinnittää erityistä huomioita lapsen tarpeisiin, etuun ja oikeuksiin sekä niiden näkyväksi tekemiseen. Yleisenä tavoitteena on poistaa lapsen kasvua ja kehitystä uhkaavia ja vaarantavia olosuhteita sekä tekijöitä. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palvelulla pyritään myös ehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta, kuten esimerkiksi lapsen kodin ulkopuolelle sijoittamista tai laitosperhekuntoutusta. Palvelua voidaan myöntää myös niissä tilanteissa, joissa on tarve tukea kodin ulkopuolelle sijoitettua lasta ja tämän perhettä lapsen kotiutumisen yhteydessä ja myös silloin, kun perhe tarvitsee tukea laitosperhekuntoutusjakson jälkeen.

Ensikoti tarjoaa ympärivuorokautisesti tukea vauvaperheille, jotka tarvitsevat ohjausta vanhemmuudessa ja elämän hallinnassa. Ensikodissa vahvistetaan vanhemman ja vauvan välistä suhdetta ja tuetaan kasvua vanhemmuuteen. Ensikotiin voidaan tulla odotusaikana tai pienen lapsen kanssa. Ensikotipalvelussa otetaan huomioon erityisesti vauvan tarpeet, vahvistetaan vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta, hyvää suhdetta ja opetellaan arkielämän hallintaa. Ensikotipalvelu on tarkoitettu sellaisille vauvaperheille ja lasta odottaville vanhemmille, jotka tarvitsevat yksilöllistä ja vahvaa tukea. Ensikotipalvelun tavoite on turvata vauvan kehitykselle hyvä alku. Suunnitelmallinen ensikotipalvelu perustuu sosiaalityöntekijän tekemään arvioon palveluntarpeesta. Usein arvioinnissa on mukana muita vanhemman verkostontoimijoita. Ensikotipalvelua järjestetään luvanvaraisena sosiaalipalveluna laitosympäristössä, jossa on keskeistä turvata lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ja hyvinvointi ja huolenpito. Lapsen edun mukainen valvonta edellyttää henkilökunnan ehdotonta läsnäoloa osastolla ympärivuorokautisesti siten, että työntekijät ovat välittömästi perheen saatavilla ja tavoitettavissa. Palveluntuottajan on varmistettava perheen lasten ja vanhempien turvallisuus koko sijoituksen ajan. Mikäli vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta tai turvaamaan lapsen turvallisuutta, tulee ensikotipalvelu lopettaa yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palveluntuottajan on pyrittävä toiminnassaan aktiivisin toimenpitein minimoimaan lapsi- ja perhekohtaisten työntekijöiden vaihtuminen. Tilaajan edustajasta käytetään tässä palvelukuvauksessa jatkossa nimitystä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai tilaaja asiayhteydestään riippuen.

Laitosperhekuntoutusta käytetään lastensuojelulain 36 §, 37 § ja 37b § perusteella ja sijaishuoltoa koskevien pykälien 40-50§ perusteella. Laitosperhekuntoutusta järjestetään ympärivuorokautisena palveluna. Palvelun järjestäminen perustuu viranomaisen päätökseen. Laitosperhekuntoutus on erittäin vahva tukitoimenpide ja hyvin usein samanaikaisesti joudutaan arvioimaan myös lapsen yksin sijoittamisen perusteiden täyttymistä. Laitosmuotoista perhekuntoutusta tarvitaan, kun muut avohuollon tukitoimet eivät ole riittäviä. Palvelu kohdennetaan erittäin vaikeissa tilanteissa oleville perheille, joissa on ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen tarvetta. Suunnitelmallinen ympärivuorokautinen perhekuntoutus laitoksessa perustuu sosiaalityöntekijän tekemään arvioon, jonka mukaan lapsi ja vanhemmat ovat sillä hetkellä kykeneviä ja motivoituneita pitkäkestoiseen perhekuntoutukseen. Laitosperhekuntoutuksessa tarjotaan ympärivuorokautista ja kuntouttavaa toimintaa koko perheelle suunnitellusti ja tavoitteellisesti. Laitosperhekuntoutus edellyttää koko perheen sitoutumista työskentelyyn. Kuntoutuksen tavoitteena on lasten kasvuolosuhteiden turvaaminen, vanhempien tukeminen kasvatustehtävässä ja perheen omien voimavarojen vahvistaminen. Perheenjäsenten välisen vuorovaikutuksen tukeminen erilaisin toiminnallisin menetelmin, arjen taitojen harjoittelu ja säännöllisen päivärytmin vakiinnuttaminen ovat koko perheen kuntoutuksen kulmakiviä. Ympärivuorokautista perhekuntoutusta järjestetään luvanvaraisena sosiaalipalveluna laitosympäristössä, jossa on keskeistä turvata lapsen fyysinen ja psyykkinen turvallisuus ja hyvinvointi. Lapsen edun mukainen valvonta edellyttää henkilökunnan ehdotonta läsnäoloa osastolla ympärivuorokautisesti siten, että työntekijät ovat välittömästi perheen saatavilla ja tavoitettavissa. Palveluntuottajan on varmistettava perheen lasten ja vanhempien turvallisuus koko sijoituksen ajan. Mikäli vanhemmat eivät pysty huolehtimaan lapsesta tai turvaamaan lapsen turvallisuutta, tulee laitosperhekuntoutus lopettaa yhteistyössä lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Palveluntuottajan tulee sitoutua siihen, että lapsi ja perhe saa hyvää, yksilöllistä ja tasalaatuista palvelua. Palveluntuottajan on pyrittävä toiminnassaan aktiivisin toimenpitein minimoimaan lapsi- ja perhekohtaisten työntekijöiden vaihtuminen. Tilaajan edustajasta käytetään tässä palvelukuvauksessa jatkossa nimitystä lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai tilaaja asiayhteydestään riippuen.

Tähän palvelukokonaisuuteen eivät sisälly terveydenhuoltolain (1326/2010) 27-28§:n perusteella järjestettävät palvelut. Perheterapeuttista työskentelyä tilataan täydentämään tehostettua perhetyötä tai erillisenä palveluna tilaajan tekemän harkinnan perusteella (Sosiaalihuoltolaki 11§, Lastensuojelulaki 36§). Palvelua voidaan myöntää vain tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijä on arvioinut, että kyseessä on erityisen tuen tarpeessa oleva asiakas. Kyseiseen palveluun ohjataan vain sellaisten perheiden lapsia, joilla on alla kuvattuja erityishaasteita. Yksi esimerkki tällaisesta on lapsen päihteisiin liittyvä ongelma, jota saattaa ylläpitää esimerkiksi vanhemman omat päihde- tai mielenterveysongelmat tai lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen liittyvät haasteet. Lisäksi lapsen päihteisiin liittyvää ongelmaa saattaa ylläpitää esimerkiksi lapsen tai vanhemman epäsosiaalinen elämäntapa. Kyse on kotiin vietävistä palveluista, joissa keskeisenä periaatteena on lapsen suojelun lisäksi koko perheen kanssa tehtävä muutostyöskentely. Perheen tilanteeseen pyritään vaikuttamaan yksilö- sekä perheterapeuttisella työskentelyllä, jota kohdistetaan sellaisiin tilanteisiin, joihin liittyy esimerkiksi: - lapsen ja vanhemman /-pien välisiä kiintymyssuhde- ja vuorovaikutushaasteita - vanhemman/-pien mielenterveysongelmia tai riitaisa parisuhde ja erotilanne, joka vaikuttaa lapsen tilanteeseen haitallisesti - lapsen päihteiden käyttöä - lapsen psyykkisiä ongelmia, väkivaltaista, rikollista tai muuta epäsosiaalista käyttäytymistä - sijaishuollossa olevan lapsen huostaanoton lopettamiseen liittyvään työskentelyyn Tarjottavan tuntihinnan tulee olla saman suuruinen, riippumatta siitä sisältääkö se yhden vai useamman kohdan yllä mainituista erityishaasteista. Palveluntuottaja toteuttaa työskentelyä tilaajan kanssa tehdyn asiakassuunnitelman mukaisesti: - yksilötyöskentelynä - perheen/perheenjäsenten kanssa tehtävänä työskentelynä - lapsen/lasten kanssa tehtävänä työskentelynä Perheen vanhemman/ -pien oman päihteiden käytön päihdehuolto, hoito ja kuntoutus eivät sisälly tähän palveluun. Tähän palveluun eivät myöskään sisälly perheen lasten ja nuorten huumetestaukset eivätkä päihteiden hoitoon liittyvät terveydenhoidolliset toimenpiteet. Nämä toteutetaan kunnallisessa perusterveydenhuollossa tai muulla tavoin riippuen kunkin kunnan palvelun järjestämistavasta.

Tähän palvelukokonaisuuteen eivät sisälly terveydenhuoltolain (1326/2010) 27-28§:n perusteella järjestettävät palvelut. Perheterapeuttista työskentelyä tilataan täydentämään tehostettua perhetyötä tai erillisenä palveluna tilaajan tekemän harkinnan perusteella (Sosiaalihuoltolaki 11§, Lastensuojelulaki 36§). Palvelua voidaan myöntää vain tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijä on arvioinut, että kyseessä on erityisen tuen tarpeessa oleva asiakas. Kyseiseen palveluun ohjataan vain sellaisten perheiden lapsia, joilla on alla kuvattuja erityishaasteita. Yksi esimerkki tällaisesta on lapsen päihteisiin liittyvä ongelma, jota saattaa ylläpitää esimerkiksi vanhemman omat päihde- tai mielenterveysongelmat tai lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen liittyvät haasteet. Lisäksi lapsen päihteisiin liittyvää ongelmaa saattaa ylläpitää esimerkiksi lapsen tai vanhemman epäsosiaalinen elämäntapa. Kyse on kotiin vietävistä palveluista, joissa keskeisenä periaatteena on lapsen suojelun lisäksi koko perheen kanssa tehtävä muutostyöskentely. Perheen tilanteeseen pyritään vaikuttamaan yksilö- sekä perheterapeuttisella työskentelyllä, jota kohdistetaan sellaisiin tilanteisiin, joihin liittyy esimerkiksi: - lapsen ja vanhemman /-pien välisiä kiintymyssuhde- ja vuorovaikutushaasteita - vanhemman/-pien mielenterveysongelmia tai riitaisa parisuhde ja erotilanne, joka vaikuttaa lapsen tilanteeseen haitallisesti - lapsen päihteiden käyttöä - lapsen psyykkisiä ongelmia, väkivaltaista, rikollista tai muuta epäsosiaalista käyttäytymistä - sijaishuollossa olevan lapsen huostaanoton lopettamiseen liittyvään työskentelyyn Tarjottavan tuntihinnan tulee olla saman suuruinen, riippumatta siitä sisältääkö se yhden vai useamman kohdan yllä mainituista erityishaasteista. Palveluntuottaja toteuttaa työskentelyä tilaajan kanssa tehdyn asiakassuunnitelman mukaisesti: - yksilötyöskentelynä - perheen/perheenjäsenten kanssa tehtävänä työskentelynä - lapsen/lasten kanssa tehtävänä työskentelynä Perheen vanhemman/ -pien oman päihteiden käytön päihdehuolto, hoito ja kuntoutus eivät sisälly tähän palveluun. Tähän palveluun eivät myöskään sisälly perheen lasten ja nuorten huumetestaukset eivätkä päihteiden hoitoon liittyvät terveydenhoidolliset toimenpiteet. Nämä toteutetaan kunnallisessa perusterveydenhuollossa tai muulla tavoin riippuen kunkin kunnan palvelun järjestämistavasta.

Tähän palvelukokonaisuuteen eivät sisälly terveydenhuoltolain (1326/2010) 27-28§:n perusteella järjestettävät palvelut. Perheterapeuttista työskentelyä tilataan täydentämään tehostettua perhetyötä tai erillisenä palveluna tilaajan tekemän harkinnan perusteella (Sosiaalihuoltolaki 11§, Lastensuojelulaki 36§). Palvelua voidaan myöntää vain tapauksissa, joissa sosiaalityöntekijä on arvioinut, että kyseessä on erityisen tuen tarpeessa oleva asiakas. Kyseiseen palveluun ohjataan vain sellaisten perheiden lapsia, joilla on alla kuvattuja erityishaasteita. Yksi esimerkki tällaisesta on lapsen päihteisiin liittyvä ongelma, jota saattaa ylläpitää esimerkiksi vanhemman omat päihde- tai mielenterveysongelmat tai lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen liittyvät haasteet. Lisäksi lapsen päihteisiin liittyvää ongelmaa saattaa ylläpitää esimerkiksi lapsen tai vanhemman epäsosiaalinen elämäntapa. Kyse on kotiin vietävistä palveluista, joissa keskeisenä periaatteena on lapsen suojelun lisäksi koko perheen kanssa tehtävä muutostyöskentely. Perheen tilanteeseen pyritään vaikuttamaan yksilö- sekä perheterapeuttisella työskentelyllä, jota kohdistetaan sellaisiin tilanteisiin, joihin liittyy esimerkiksi: - lapsen ja vanhemman /-pien välisiä kiintymyssuhde- ja vuorovaikutushaasteita - vanhemman/-pien mielenterveysongelmia tai riitaisa parisuhde ja erotilanne, joka vaikuttaa lapsen tilanteeseen haitallisesti - lapsen päihteiden käyttöä - lapsen psyykkisiä ongelmia, väkivaltaista, rikollista tai muuta epäsosiaalista käyttäytymistä - sijaishuollossa olevan lapsen huostaanoton lopettamiseen liittyvään työskentelyyn Tarjottavan tuntihinnan tulee olla saman suuruinen, riippumatta siitä sisältääkö se yhden vai useamman kohdan yllä mainituista erityishaasteista. Palveluntuottaja toteuttaa työskentelyä tilaajan kanssa tehdyn asiakassuunnitelman mukaisesti: - yksilötyöskentelynä - perheen/perheenjäsenten kanssa tehtävänä työskentelynä - lapsen/lasten kanssa tehtävänä työskentelynä Perheen vanhemman/ -pien oman päihteiden käytön päihdehuolto, hoito ja kuntoutus eivät sisälly tähän palveluun. Tähän palveluun eivät myöskään sisälly perheen lasten ja nuorten huumetestaukset eivätkä päihteiden hoitoon liittyvät terveydenhoidolliset toimenpiteet. Nämä toteutetaan kunnallisessa perusterveydenhuollossa tai muulla tavoin riippuen kunkin kunnan palvelun järjestämistavasta.

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (19§) mukaista toimintaa. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista yllä mainittujen syiden vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelu toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan kotona, asiakkaan osoittamilla työvälineillä ja tarvikkeilla. Poikkeustilanteessa asiakkaan ja palvelusetelituottajan yhteisellä sopimuksella palvelu voidaan toteuttaa myös muualla kuin kotona, esimerkiksi leikkipuistossa tai muualla lapselle sopivassa paikassa. Mikäli palveluntuottaja sopii huoltajan kanssa, että lasta kuljetetaan palveluntuottajan omalla autolla, vastuu lapsen kuljettamisesta on lapsen huoltajalla ja siihen tulee olla tältä kirjallinen lupa. Autossa tulee olla asianmukaiset turvavälineet. Kilometrejä ei tässä tapauksessa voi laskuttaa hyvinvointialueelta eikä hyvinvointialue ole vastuussa kuljetustapahtumasta. Liikenteessä tapahtuneet vahingot kuuluvat normaalin korvauskäytännön piiriin.

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (19§) mukaista toimintaa. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista yllä mainittujen syiden vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelu toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan kotona, asiakkaan osoittamilla työvälineillä ja tarvikkeilla. Poikkeustilanteessa asiakkaan ja palvelusetelituottajan yhteisellä sopimuksella palvelu voidaan toteuttaa myös muualla kuin kotona, esimerkiksi leikkipuistossa tai muualla lapselle sopivassa paikassa. Mikäli palveluntuottaja sopii huoltajan kanssa, että lasta kuljetetaan palveluntuottajan omalla autolla, vastuu lapsen kuljettamisesta on lapsen huoltajalla ja siihen tulee olla tältä kirjallinen lupa. Autossa tulee olla asianmukaiset turvavälineet. Kilometrejä ei tässä tapauksessa voi laskuttaa hyvinvointialueelta eikä hyvinvointialue ole vastuussa kuljetustapahtumasta. Liikenteessä tapahtuneet vahingot kuuluvat normaalin korvauskäytännön piiriin.

Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (19§) mukaista toimintaa. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista yllä mainittujen syiden vuoksi. Lapsiperheiden kotipalvelu toteutetaan pääsääntöisesti asiakkaan kotona, asiakkaan osoittamilla työvälineillä ja tarvikkeilla. Poikkeustilanteessa asiakkaan ja palvelusetelituottajan yhteisellä sopimuksella palvelu voidaan toteuttaa myös muualla kuin kotona, esimerkiksi leikkipuistossa tai muualla lapselle sopivassa paikassa. Mikäli palveluntuottaja sopii huoltajan kanssa, että lasta kuljetetaan palveluntuottajan omalla autolla, vastuu lapsen kuljettamisesta on lapsen huoltajalla ja siihen tulee olla tältä kirjallinen lupa. Autossa tulee olla asianmukaiset turvavälineet. Kilometrejä ei tässä tapauksessa voi laskuttaa hyvinvointialueelta eikä hyvinvointialue ole vastuussa kuljetustapahtumasta. Liikenteessä tapahtuneet vahingot kuuluvat normaalin korvauskäytännön piiriin.