Tarjouspyyntö kovamuovien kierrättämiseen ja uusiokäyttöön liittyvien ratkaisujen pilotointiin

etsii TREASoURcE-hankkeen kokeiluun yrityksiä pilotoimaan ratkaisuja, joilla voidaan parantaa kovamuovien kierrättämisen ja uusiokäytön tehostamiseen soveltuvia, jo olemassa olevia palveluita ja ratkaisuja seuraaviin neljään haasteeseen: 1) Kovamuovien lajittelun helpottaminen rakentamistyömaalla sekä eri muovilajien tunnistaminen (syntypaikkalajittelu) 2) PVC-muovien lajittelu ja jatkokäsittely 3) Muoveihin liittyvän infraomaisuuden hallinnointi ja kierrätysmahdollisuuksien ennakointi 4) SER-jätteiden muovien kierrätys Ratkaisujen toimivuutta voidaan testata käytännössä joko Helsingissä tai Tampereella kesä-joulukuussa -25 (max 6 kk) erikseen sovittavissa kohteissa. TREASoURcE-projektissa tuetaan paikallisten ja alueellisten kiertotalousratkaisujen toteuttamista. Yhteistyökumppaneina ovat Helsingin kaupungin PlastLIFE-osahanke (LIFE21-IPE-FI-PlastLIFE) ja SERkut-hanke sekä Tampereen Infra Oy ja Business Tampere. HAASTEIDEN KUVAUKSET HAASTE 1: Kovamuovien lajittelun helpottaminen rakentamistyömaalla sekä eri muovilajien tunnistaminen (syntypaikkalajittelu) Rakentamistyömailla syntyy merkittäviä määriä kovamuovijätettä, kuten asennushukkaa ja saneerauksissa syntyvää jätettä, joiden lajittelu ja kierrätys ovat puuttellista ja haasteellista. Eri muovilajien tunnistaminen ja lajittelu jo syntypaikalla voivat merkittävästi tehostaa materiaalien kierrätystä ja vähentää sekajätteen määrää. Tavoitteena on kehittää ja testata ratkaisuja, jotka helpottavat kovamuovien lajittelua työmaaolosuhteissa, mahdollistavat eri muovilaatujen erottelun mahdollisimman tehokkaasti ja edistävät muovijätteen uudelleenkäyttöä raaka-aineena tai uusiomateriaalina. Ratkaisu voi sisältää esimerkiksi seuraavia toiminnallisuuksia tai muita toteutustapoja: A) Muovijätteiden tunnistamisjärjestelmä: Teknologiset ratkaisut, kuten käsikäyttöiset tai automaattiset skannerit, sensorit tai merkintäjärjestelmät eri muovilaatujen tunnistamiseen työmaaympäristössä. B) Käytännön lajitteluratkaisut: Kehitetyt lajitteluasemat, mobiilit kierrätysratkaisut tai työmaan toimintamallit, jotka helpottavat muovien erottelua. C) Käyttäjäystävälliset opastusmateriaalit ja koulutus: Selkeät ohjeet työmaan henkilöstölle lajittelun toteuttamisesta ja käytännönläheisestä tunnistamisesta. D) Muovimateriaalien hyödyntäminen: Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joiden avulla muovijätteen asennushukka voidaan saada paremmin hyötykäyttöön raaka-aineeksi tai uusiomateriaaliksi. HAASTE 2: PVC-muovien lajittelu ja jatkokäsittely PVC-muovit muodostavat merkittävän osan rakentamistyömaiden muovijätteestä. Tavoitteena on löytää ratkaisuja, joiden avulla PVC-muovijäte voidaan käsitellä, kierrättää ja hyödyntää uudelleen joko rakennusteollisuudessa tai muissa käyttökohteissa. Ratkaisu voi sisältää esimerkiksi seuraavia toiminnallisuuksia tai muita toteutustapoja: A) PVC-muovin keräys- ja lajittelujärjestelmät: Ratkaisut, joiden avulla PVC-muovi voidaan erottaa ja kerätä tehokkaasti. B) PVC-materiaalin uudelleenkäyttö ja prosessointi: Selvitys ja testaus siitä, miten kerätty PVC voidaan puhdistaa ja käsitellä uusioraaka-aineeksi. C) Uusio-PVC:n hyödyntämismahdollisuudet: Tutkimus ja pilotointi uusille käyttökohteille, esimerkiksi uusien rakennusmateriaalien tai muiden tuotteiden valmistuksessa. D) Logistiset ratkaisut: Kuljetus- ja käsittelymallit, joilla PVC-muovit voidaan toimittaa kierrätykseen tehokkaasti. HAASTE 3: Muoveihin liittyvän infraomaisuuden hallinnointi ja kierrätysmahdollisuuksien ennakointiKaupunkien infrarakentamisessa käytetään laajasti erilaisia muovilaatuja, mutta niiden tunnistaminen ja hallinnointi on usein puutteellista. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joiden avulla voidaan kartoittaa ja hallinnoida infrarakentamisessa käytössä olevia muovimateriaaleja sekä ennakoida niiden kierrätysmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Ratkaisu voi sisältää esimerkiksi seuraavia toiminnallisuuksia tai muita toteutustapoja: A) Muovimateriaalien inventointi ja tunnistaminen: Teknologiset ratkaisut, kuten sensorit, merkintäjärjestelmät tai digitaalinen seuranta, joiden avulla tunnistetaan ja kirjataan infrarakentamisessa käytössä olevia muovilaatuja ja niiden koostumusta. B) Elinkaaritiedon keruu ja hallinnointi: Ratkaisut, jotka mahdollistavat ja tukevat muovimateriaalien käyttöiän seurantaa ja arviointia. C) Kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuuksien ennakointi: Analyysit ja mallinnukset siitä, miten eri muovilaadut voidaan hyödyntää kierrätyksessä ja uusiokäytössä. HAASTE 4: SER-jätteiden muovien kierrätys Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) sisältämät muovit muodostavat merkittävän jätevirran, jonka kierrättäminen on haastavaa. Monimutkaiset rakenteet, sekaisin olevat muovilajit ja haitalliset lisäaineet, kuten bromatut palonestoaineet (BFR), vaikeuttavat materiaalien talteenottoa ja uudelleenkäyttöä. Tavoitteena on kehittää ratkaisuja, joiden avulla SER-jätteistä peräisin olevia muoveja voidaan tehokkaammin tunnistaa, erotella ja hyödyntää kierrätyksessä. SER-jätettä syntyy Helsingin kaupungin Sosiaali-​, terveys-​ ja pelastustoimialalta vuosittain noin 2400 kg. Ratkaisu voi sisältää esimerkiksi seuraavia toiminnallisuuksia tai muita toteutustapoja: A) Muovimateriaalien tunnistaminen ja lajittelu: Kehittyneet teknologiat, kuten spektroskooppiset menetelmät, sensorit ja automaattiset lajittelujärjestelmät, joiden avulla voidaan erotella SER-jätteiden muovilajit ja tunnistaa haitallisia lisäaineita sisältävät komponentit. B) Logistiikan ja keräysprosessien optimointi: Älykkäät keräysjärjestelmät ja reittien optimointi. C) Haitallisten aineiden hallinta: Menetelmät, joilla voidaan turvallisesti käsitellä ja poistaa BFR-yhdisteitä ja muita ongelmallisia kemikaaleja sisältäviä muovimateriaaleja. D) Kierrätys- ja uudelleenkäyttömahdollisuuksien kehittäminen: Analyysit ja pilotit, joissa testataan SER-muovien soveltuvuutta uusien muovituotteiden valmistukseen, mekaanisen kierrätyksen parantamiseen tai kemialliseen kierrätykseen.