Suomen kielen nauhoitearkiston digitointi (Kotimaisten kielten keskus)

Kotimaisten kielten keskukseen kuuluvassa Suomen kielen nauhoitearkistossa on äänitteitä ja videoita noin 24 000 tuntia. Valtaosa aineistosta on tallennettu ¼ tuuman avokelanauhoihin, joita on digitoitu vuodesta 1999 alkaen. Aineistosta on digitoitu yli 80 prosenttia. Digitointi on teetetty suurelta osin ostopalveluna, ja arkisto on lopettanut oman digitoinnin kokonaan vuonna 2016. Digitoimattomasta aineistosta pääosa on avokela-nauhoja. Kokonaisuus jakautuu äänitteiden ja videoiden osa-alueisiin. Digitoinnin tavoitteena on taata aineiston pysyvä säilyminen digitaalisessa muodossa. Palveluntarjoajan on kyettävä digitoimaan ¼ tuuman avokelanauhoja, C-kasetteja, Mini-Diskejä ja DAT-nauhoja sekä VHS-, U-Matic -nauhoja ja siirtämään miniDV-nauhojen sisältö tiedostoiksi. Avokela- ja C-kasettinauhureiden äänipäiden atsimuuttikulma tulee säätää nauhakohtaisesti mittaus-tekniikkaa apuna käyttäen. Äänipäiden nauhakohtainen säätäminen on ehdoton vaatimus, josta ei voida poiketa. Aineisto digitoidaan laadukkaalla studiokäyttöön tarkoitetulla laitteistolla. Digitoinnissa tuotetaan korkeatasoinen arkistotiedosto ja kevyempi käyttökopiotiedosto. Tarjoajan tulee sitoutua tarjouspyynnössä ja sen liitteissä kuvattuun palvelun sisältöön ja laajuuteen. Osatarjoukset tai vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja. Hankintamenettelyssä valitaan parhaaksi todettu palveluntarjoaja tarjottavan palvelun kuvauksen ja referenssein todennettavan laadun sekä vertailuhintojen perusteella. Saman yrityksen tulee tuottaa palvelu sekä äänite- että videodigitoinnin osa-alueille.

Käsiteltävä aineisto on monikielistä. Arkiston nimi voi olla hieman harhaanjohtava: suomen kielen ja sen murteiden lisäksi esiintyviä kieliä ovat esimerkiksi ruotsi, karjala, viro, jiddi, unkari ja saamen kielet. Tarjoajan on kyettävä vertailemaan aineistoissa ilmeneviä tietoja työssä käytettävän tietokantaotteen tietoihin kielestä riippumatta.